Vinkkejä hyvinvoinnin puheeksi ottamiseen opiskelijan kanssa

Hyvinvoinnista puhumisen neljä perusperiaatetta

Opiskelijat toivovat aikuisilta kannustamista, kuuntelua ja ymmärrystä sekä yksilöllistä kohtelua ja hyväksyntää. Tämä asettaa opettajille ja muille ammattilaisille vaateita hyvän kohtaamisen ja vuorovaikutustaitojen hallintaan sekä hyvinvoinnin puheeksi ottamiseen.

Hyvän ja lämpimän vuorovaikutuksen neljä perusperiaatetta:

• Kiinnostu, kuuntele ja ole läsnä
• Osoita arvostusta ja myötätuntoa
• Reflektoi ja kysy lisää
• Kiitä ja vahvista hyvää

Miten tukea vähän liikkuvaa kohti muutosta?

Ensimmäinen askel kohti välittämistä, kiinnostusta ja hyvinvoinnin puheeksi ottamista on kohdata opiskelija ja kysyä, mitä hänelle kuuluu. Suoria ja avoimia kysymyksiä ovat esimerkiksi:

• ”Mitä kuuluu?”
• ”Miten voit tällä hetkellä?”
• ”Miten jaksat tänään?”

Puheeksi ottamisessa kannattaa käyttää minä-viestiä. Minä-viestillä tarkoitetaan ilmaisutapaa, jossa tuodaan esille oma näkemys tai kokemus sekä omat tunteet ja ajatukset sen sijaan, että tehdään voimakkaita päätelmiä ja tulkintoja toisesta ihmisestä.

Hyvinvoinnin, jaksamisen tai elintavat voi ottaa puheeksi myös ryhmässä, jolloin huomio ei keskity vain yhteen yksilöön.

Harjoitus: tunne- ja vuorovaikutustaidot käytäntöön

• OSA 1: Toinen aloittaa kertojan roolissa ja toinen kuuntelee. Kuuntelija keskeyttää puhetta koko ajan sanomalla ”Joo, joo…” tai selaa kännykkää tms. Kuuntelija ei ole läsnä, vaan kuuntelee ylimalkaisesti ja katkaisee kertojan puhetta.
• OSA 2: Toisessa vaiheessa kertoja pääsee kertomaan päivän tapahtumat alusta loppuun keskeyttämättä. Toisen tehtävänä on kuuntelijan roolissa keskittyä kuuntelemaan ja osoittaa kiinnostustaan. Tämän jälkeen kuuntelijan tehtävänä on palauttaa kuultu tarina kertojalle.
• OSA 3: Vaihdetaan rooleja ja toistetaan osat 1 ja 2. Lopuksi keskustellaan, miltä kertojasta ja kuuntelijasta tuntui harjoituksen eri vaiheissa.

Motivaation tukeminen

Motivaation tukemisessa tärkeää on tukea opiskelijan itsensä määrittämiä tavoitteita ja toiveita hyvästä elämästä. Erityisesti nuorten opiskelijoiden kohdalla motivaatiotyöskentely voi vaatia alkuun oman elämän suunnan kirkastamista ja selkiyttämistä, jotta tavoitteet on helpompi tunnistaa.

Omiin arvoihin, toiveisiin ja itselle tärkeisiin asioihin virittäviä kysymyksiä voidaan pohtia esimerkiksi kahdenkeskisissä keskusteluissa tai ryhmätilanteissa. Esimerkiksi seuraavat kysymykset voidaan tulostaa pieniksi lapuiksi ja laminoida ryhmä- tai yksilötilanteessa käytettäväksi:

• Millaista on hyvä elämä?
• Mihin haluat käyttää aikasi?
• Jos saisit kolme toivomusta, mitä ne olisivat?
• Mitä haluaisit oppia?
• Jos voittaisit lotossa, mitä tekisit?
• Teetkö asioita, joista pidät?
• Millaisista asioista unelmoit?
• Millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä?
• Millaiset teot auttavat sinua voimaan hyvin?

Harjoitus: pienin mahdollinen teko

Kysy opiskelijoilta, mikä olisi pienin mahdollinen teko, jonka jokainen voisi tehdä oman hyvinvointinsa eteen tänään. Jokainen kirjaa oman tekonsa ylös. Vastaukset jaetaan parin kanssa ja sovitaan, että pari kysyy seuraavana päivänä, miten tuo teko onnistui, millainen olo ja fiilis sen tekemisestä tuli tai millaisia vaikutuksia sillä oli mielialaan ja fyysiseen vireyteen.

Voimavarojen ja hyvän vahvistaminen

Opettajan ja ammattilaisen on tärkeää opettaa opiskelijoita suuntaamaan huomiota asioihin, jotka edistävät voimavaroja. Opiskelijan tilanteessa ja käyttäytymisessä on aina löydettävissä myös hyviä ja voimaannuttavia asioita, vaikka mieli herkästi havaitsee puutteita ja vikoja.

Se, mihin huomio toistuvasti kohdistuu, vahvistuu ajattelussa ja käyttäytymisessä. Myönteiset kokemukset ja positiivinen palaute vahvistavat käyttäytymistä, jota halutaan ruokkia lisää.

Hyvinvoinnista keskusteltaessa opiskelijalta kannattaa kysyä seuraavia kysymyksiä:

• Mikä on auttanut sinua aikaisemmin voimaan hyvin? Mitä teit?
• Mikä auttaa sinua tällä hetkellä voimaan hyvin? Mitä teet tällä hetkellä?
• Mitä tarvitaan lisää, jotta hyvinvointisi/jaksamisesi parantuisi? Onko jotain, mitä pitäisi tehdä vähemmän?
• Millaiset konkreettiset asiat tai teot tuovat sinulle voimavaroja ja iloa elämääsi?

Vahvuuksia pohdittaessa ja puhuttaessa opiskelijoilta voidaan kysyä seuraavia kysymyksiä:

• Mihin olet itsessäsi tyytyväinen?
• Millaisista asioista iloitset itsessäsi?
• Millaiset ominaisuudet ja luonteenpiirteet itsessäsi vahvistavat hyvinvointiasi?
• Millaisia asioita tykkäät tehdä?
• Mitä osaat mielestäsi hyvin?
• Millaisista asioista sinua on kehuttu? Voit muistella esim. niitä myönteisiä asioita, joita hyvä ystävä, vanhempi tai opettaja on sinusta puhunut.
• Millaisia taitoja tunnistat itselläsi olevan, jotka hyödyttävät sinua opiskelussa, vapaa-ajalla, ihmissuhteissa tai itsesi huolehtimisessa?
• Millaiset ominaisuudet tai taidot kannattelevat sinua vaikeissa tilanteissa eteenpäin?

Opiskelijan koettu terveys, uni, ravitsemus ja liikunta-aktiivisuus

Itselle mieluinen liikunta, monipuolinen ja säännöllinen ruokailu sekä riittävä uni muodostavat terveydelle ja hyvinvoinnille tukevan perustan. Suuri osa (4/5) opiskelijoista voi hyvin ja arjen hallinta on hyvällä mallilla. Huomioitavaa kuitenkin on, että reilu viidennes toisen asteen opiskelijoista kokee terveytensä syystä tai toisesta keskinkertaiseksi tai huonoksi.

Liikunta tukee niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia. Sillä on myönteinen vaikutus uneen, se ennaltaehkäisee päiväaikaista nuutumista ja auttaa palautumisessa. Liikunnalla on myös myönteisiä vaikutuksia muistiin, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiskykyyn.

Terveellinen ja oikearytminen ravitsemus auttaa jaksamaan ja lisää hyvinvointia. Hyvä ruokavalio on monipuolinen ja ateriarytmi on säännöllinen. Se tarkoittaa ateriointia 4–6 kertaa päivässä. Säännöllisyys auttaa välttämään hallitsematonta syömistä ja varmistaa tasaisen energian saannin päivän aikana.

Uni on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys. Mieli ja aivot tarvitsevat unta, joka poistaa väsymyksen, palauttaa vireyden ja havaintokyvyn sekä ylläpitää hyvää mielialaa. Unen tarve on yksilöllistä. Teini-ikäisenä unen tarve on keskimäärin 8–10 tuntia ja nuorena aikuisena 7–9 tuntia.

Puhutaan hyvinvoinnista -postaussarjan julkaisut löydät Instagram-tililtämme ja Facebook-sivuiltamme. Postaussarja perustuu hyvinvoinnin puheeksi ottamisen materiaaliin, jonka löydät verkkosivuiltamme. Materiaali on syntynyt oppilaitoksen henkilöstön ja ammattilaisten tarpeeseen tukea vähän liikkuvien ja huonosti jaksavien opiskelijoiden hyvinvointia.