Oppilas vetämässä leukoja.

Liikunta- ja hyvinvointineuvonta lisää opiskelijoiden rohkeutta liikkua ja on tärkeä tukitoimi vähän liikkuvalle opiskelijalle

Liikunta- ja hyvinvointineuvonta on tärkeä vähän liikkuvan tai hyvinvoinnistaan huolestuneen opiskelijan tukitoimi. Liikunta- ja hyvinvointineuvonta lisää opiskelijoiden liikunta-aktiivisuutta, rohkeutta liikkua ja myönteisiä kehollisia kokemuksia. Opiskelijat ovat oivaltaneet neuvonnan avulla kokonaishyvinvoinnin merkityksen jaksamiseensa.

Liikkuva opiskelu -hankkeiden kokemuksia ja toimintaa toisen asteen opiskelijoille suunnatusta liikunta- ja hyvinvointineuvonnasta selvitettiin keväällä 2020. Selvitys on osa Liikkuva opiskelu -ohjelman seurantaa ja arviointia. Vastaukset perustuvat 19 hankkeen kuvaukseen oppilaitoksissa tarjotusta liikunta- ja hyvinvointineuvonnasta.

Tietoa, taitoa ja oivalluksia

Hankkeiden vastausten mukaan liikunta- ja hyvinvointineuvonta on lisännyt toimintaan osallistuneiden liikunta-aktiivisuutta, rohkeutta liikkua ja myönteisiä kehollisia kokemuksia. Opiskelijat ovat oivaltaneet neuvonnan avulla kokonaishyvinvoinnin merkityksen jaksamiseen. Liikuntaneuvontaprosessin jälkeen opiskelijoilla on enemmän tietoa ja taitoa kehittää itse kestävyyskuntoaan. Motoriset taidot ovat kehittyneet niilläkin, jotka ovat vältelleet koululiikuntaa ja joille liikunta on ollut hyvin pienessä roolissa omassa arjessaan.

Toimintaan osallistuneista kaksi kolmesta on ollut naisia ja yksi kolmesta miehiä. Liikunta- ja hyvinvointineuvontaan hakeudutaan erilaisten syiden vuoksi. Yleisimmät ovat kiinnostus liikunnan lisäämiseen (68 % vastaajista), huoli omasta hyvinvoinnista (55 %) ja vähäinen liikunnan määrä (41 %). Liikunta- ja hyvinvointineuvonta sisältää useimmiten alkuhaastattelun, tavoitteiden asettamisen, liikuntataitojen harjoittamisen ja seurannan. Liikuntaneuvonnan lisäksi keskustellaan ravitsemukseen ja palautumiseen liittyvistä asioista.

– Yksilölliselle liikunta- ja hyvinvointineuvonnalle näyttäisi olevan tarvetta. Osa opiskelijoista ei rohkene liikkumaan ryhmässä ja tarvitsee tukea esimerkiksi liikuntataitoihin. Tärkeintä on myönteisten kokemusten kertyminen, sanoo terveyden edistämisen asiantuntija Kirsti Siekkinen.

Suurimpina haasteina koetaan kohderyhmän tavoittaminen oppilaitoksissa, tiedottaminen ja ajanpuute.

– Toiminnasta tiedottamiseen kannattaa satsata ja tehdä toiminnan palvelu tutuksi oppilaitoksessa. Aikaresursseja ja saavutettavuutta helpottaa, jos osa toiminnasta voidaan toteuttaa etäneuvontana, ehdottaa Siekkinen.

Osassa hankkeista siirryttiinkin keväällä etäneuvontaan ja kokemukset siitä ovat olleet rohkaisevia.

OSAOssa onnistumisen kokemuksia

Koulutuskuntayhtymä OSAOn amiskoutsi Janne Mäntynenä tarjoaa opiskelijoille henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa hyvinvointiin sekä työssäjaksamiseen kaikissa OSAOn koulutusyksiköissä. Liikuntaneuvonnan teemoina ovat yhdessä liikkuminen, ravitsemus, palautuminen ja kuntosaliopastukset. Henkilökohtaisia ohjauksia kertyi koronakevään aikana yhteensä 79.

Mäntynenän tavoitteena on antaa liikkumisesta onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat opiskelijan pystyvyyden tunnetta ja auttavat pääsemään lähemmäs asetettuja liikuntatavoitteita.

– Hankkeessa on huomattu, että suurin osa opiskelijoista motivoituu liikkumisesta enemmän, kun amiskoutsi on mukana kaverina ja tsempparina, kertoo Mäntynenä.

Liikunta- ja hyvinvointineuvonta on yksilöön kohdistuvaa terveyden edistämistä ja se on tarkoitettu erityisesti terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuville. Liikunta- ja hyvinvointineuvonta on vaiheittain etenevä ja tavoitteellinen prosessi, jonka aikana käsitellään myös muita arjen hyvinvoinnin elementtejä (esim. lepo, palautuminen, ravitsemus). Tavoitteena on, että ihminen motivoituu liikkumaan itselleen mieluisella tavalla, omaa terveyttään ja hyvinvointiaan edistäen.

Lue selvitys:  ”Ikinä aiemmin liikunta ei ole tuntunut näin kivalta!” Selvitys liikunta- ja hyvinvointineuvonnasta Liikkuva opiskelu -hankkeissa (pdf)