Lukiolaiset hyödyntävät tavallisimmin liikuntavälineitä sekä oppilaitoksen liikunta- ja kuntosalia opiskelupäivän aikaiseen liikkumiseen. LIITU-tutkimuksessa ilmeni, että tätä mahdollisuutta hyödyntävät miehet useammin kuin naiset. Miehistä 41 prosenttia ja naisista 10 prosenttia vastasi hyödyntävänsä oppilaitoksen tiloissa olevia liikuntavälineitä noin kerran viikossa tai useammin. Naisista huomattava osuus ei ole koskaan hyödyntänyt erilaisia oppilaitoksen liikuntamahdollisuuksia, esimerkiksi 60 prosenttia heistä ei ole koskaan liikkunut liikuntasalissa opiskelupäivän aikaisilla tauoilla.
Oppitunneilla tapahtuvaa liikunnallista toimintaa vielä harvoin
Oppitunneilla liikkumista voidaan yhdistää opiskeluun ja näin saadaan vaihtelua opetusmenetelmiin. Lukiolaisista 15 prosenttia osallistui noin kerran viikossa tai useammin toiminnalliseen opetukseen, jossa liikkumista hyödynnetään oppimisen tukena (Kuvio 1).
Opiskelijat hyötyisivät myös taukoliikunnasta, jolla voidaan oppitunneilla katkaista pitkäkestoista paikallaanoloa. Taukoliikunta ei ole kuitenkaan vielä yleinen käytäntö lukioissa. Vastanneista ohjattuun taukoliikuntaan oppitunneilla osallistui noin kerran viikossa tai useammin 27 prosenttia ja harvemmin kuin kerran viikossa vajaa neljännes (23 %) (Kuvio 2).
Kuviot 1–3. Lukiolaisten osallistuminen taukoliikuntaan, toiminnalliseen opetukseen ja seisten työskentelyyn oppitunneilla (%):
Toiminnallisiin opetusmenetelmiin ja oppituntien tauottamisiin taukoliikunnalla tarvitaan oppilaitosten henkilöstölle lisää tukea. Taukoliikunnan järjestämiseen opettajat voivat hyödyntää esimerkiksi seuraavia Liikkuvan opiskelun materiaaleja:
Miehet kokevat vaikuttamismahdollisuutensa naisia paremmiksi
Opiskelijoista vajaa neljännes (23 %) pitää mahdollisuuksiaan vaikuttaa välitunti- tai taukoliikunnan suunnitteluun ja toteutukseen hyvänä ja 35 prosenttia huonona. Miehet pitävät vaikuttamismahdollisuuksiaan jonkin verran parempina kuin naiset.
Opiskelupäivän aikaisen liikkumisen kehittämisen lähtökohtana on, että kohderyhmä tulee kuulluksi ja heidän tarpeensa sekä toiveensa huomioiduksi. Erityisesti naisten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen ja innostaminen opiskelupäivän aikaiseen liikkumiseen olisi tärkeää.
Reilu puolet lukiolaisista kulkee opiskelumatkat kävellen tai pyöräillen
Lukiolaisista noin puolet asuu alle viiden kilometrin päässä opiskelupaikastaan. Heistä 57 prosenttia kertoo kulkevansa opiskelumatkansa yleensä kävellen tai pyöräillen. Toisaalta osa aktiivisesti yleensä kulkevista kertoo vanhempien myös kuljettavan heitä kouluun usein tai hyvin usein.
Aktiivista opiskelumatkojen kulkemista haastavat talvi ja pitkät opiskelumatkat. Lisäksi osalla lukiolaisista matkat taittuvat moottoroiduilla ajoneuvoilla, joko kuljettajana tai matkustajana.
Aktiivisia opiskelumatkoja voidaan tukea poikkihallinnollisella sekä oppilaitosten, nuorten aikuisten ja kotien välisellä yhteistyöllä. Edellytyksenä on riittävä ympärivuotinen kävely- ja pyöräilyreittien laatu ja sujuvuus, olosuhteet oppilaitoksissa ja yhteinen näkemys opiskelumatkaliikkumisen tärkeydestä.
LIITU-tutkimuksessa selvitettiin lukiolaisten opiskelupäivien taukojen aikaisen liikkumisen intensiteettiä ja liikkumismahdollisuuksien toteutumista. Lisäksi kysyttiin oppitunneilla tapahtuvaan liikkumista sisältävään toimintaan osallistumista. Opiskelijoilta kysyttiin myös osallistumista välitunti- tai taukoliikunnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä oppilaitoksen tilojen suunnitteluun välitunti- tai taukoliikuntaan soveltuviksi sekä oppilaitoksen teemapäivien, juhlien, retkien ja (tai) leirikoulun järjestämiseksi. Lukiolaisilta kysyttiin myös heidän arviotaan siitä, kokevatko he olevansa tärkeä osa luokka- ja kouluyhteisöä.
Kyselyyn vastasi yhteensä 5 300 lukio-opetukseen osallistuvaa opiskelijaa vuosien 2023–24 aikana. Tutkimusraportti julkaistiin 7.5.2025.