Yksilöllisyys ja hyvinvointineuvonta lukiolaisten liikunnan tukena

Yksilöohjauksella tsempataan arjen liikkumista

Yksi keino Lappeenrannan lukio-opiskelijoiden liikunnallisen elämäntavan tukemiseen on ollut vaihtoehto liikuntakurssien suorittamiseen itsenäisesti tai pienryhmässä. Lappeenrannan lukion hyvinvointikoordinaattori Elina Sihvola kertoo, että liikuntakurssin yksilö- tai pienryhmäsuorittaminen on mahdollista, mikäli isossa ryhmässä toimiminen tuntuu opiskelijasta jostain syystä liian haastavalta.

– Osan opiskelijoiden kanssa liikuntakursseja on yksilöllistetty niin, että osa kurssista tehdään muun ryhmän mukana ja osa itsenäisesti liikunnanopettajan ohjeilla. Liikuntakurssien yksilöllistämisestä keskustellaan ja sovitaan aina opettajan kanssa. Usein taustalla voi olla esimerkiksi psyykkisiä syitä.

Yksilöllisten liikuntakurssien suoritustapojen etuna on se, että liikuntaa voidaan tarkastella kokonaisvaltaisemmin osana opiskelijan arkea. Esimerkiksi jokaisesta arjen liikuntahetkestä opiskelija voi kirjata ylös liikuntasuorituksia, jotka auttavat kurssin suorittamisessa.

– Opettajan kanssa käydään lopuksi arviointikeskustelu, jossa peilataan ja reflektoidaan, onko arki muuttunut aktiivisemman liikuntajakson myötä. Opiskelijoille on myös järjestetty esimerkiksi tuettuja kuntosalikäyntejä, ja arviointikeskustelussa katsotaankin, onko opiskelijan arkeen tarttunut mukaan sellaista liikuntaa, mitä hän haluaisi myös tulevaisuudessa jatkaa, Sihvola summaa.

Opiskeluhuolto merkittävässä roolissa

Lappeenrannan lukiossa opiskeluhuolto on tärkeässä roolissa opiskelijoiden liikunnan edistämisessä. Sihvola kertoo, että opiskeluhuollon tämänhetkinen henkilöstö ottaa opiskelijoiden kanssa aktiivisesti puheeksi arkiliikunnan ja hyvinvoinnin, oli kyseessä sitten kuraattori tai vaikkapa terveydenhoitaja.

– Myös ryhmänohjaajat ovat tärkeässä roolissa, sillä he tapaavat jokaisen ryhmänsä opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti. Olen hyvinvointikoordinaattorin roolissa jakanut ryhmänohjaajille materiaalia, jonka avulla hyvinvoinnin ja elämäntapojen puheeksi ottaminen on opiskelijoiden kanssa helpompaa.

Lappeenrannan opiskeluhuollon toimintasuunnitelmaan on kirjattu hyvinvointi ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen, ja sekin Sihvolan mukaan edistää sitä, että nämä aiheet pysyvät puheissa jatkuvasti. Myös se, että lukioon on palkattu hyvinvointikoordinaattori, edistää omalta osaltaan opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta.

– On hyvä, että hyvinvointikoordinaattorille on keskitetty näistä aiheista viestiminen ja vinkkien jakaminen. Opiskeluhuollon työntekijät myös tietävät, kenen puoleen kääntyä, mikäli jokin asia mietityttää tai jos on erilaisia materiaalitarpeita.

Hyvinvointineuvontaa koulupäivän aikana

Yksi Sihvolan tehtävistä hyvinvointikoordinaattorina on tarjota hyvinvointineuvontaa opiskelijoille koulupäivän aikana. Kuka tahansa opiskelija voi varata ajan hyvinvointineuvontaan ottamalla yhteyttä Sihvolaan.

– Osa opiskelijoista tulee hyvinvointineuvontaan myös opiskeluhuollon ohjaamana tai ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan vinkkaamana. Ehdottomasti suurin osa opiskelijoista kuitenkin varaa ajan itse, Sihvola kertoo.

Hyvinvointineuvonnassa tavataan kasvotusten opiskelijan kanssa ja pohditaan opiskelijaa askarruttavia hyvinvointiasioita – liittyivät ne sitten vaikkapa liikunnan lisäämiseen, ravitsemukseen tai stressinhallintaan.

– Pohdimme yhdessä, millainen tavoite opiskelijalla on paremman hyvinvoinnin suhteen ja miten siihen päästäisiin. Tämä tavoite voi muuttua ohjauskerrasta toiseen ja lukuvuoden aikana, mutta kun yhteys ja luottamus opiskelijan kanssa on syntynyt, on opiskelijan helppo kertoa myös muuttuneista tarpeistaan ja toiveistaan.

Sihvola on työssään huomannut, että yhä useammat opiskelijat kaipaavat juuri yksilöllistä tukea hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvissä asioissa, vaikka esimerkiksi pienryhmätoiminta voisi tarjota vertaistukea ja yhteisöllisyyttä yksilöohjauksen sijaan.

– Olen huomannut muutaman vuoden aikana, että pienryhmätoiminta ei kiinnosta opiskelijoita, vaikka ihan samoja asioita pyöritellään kahden kesken monen opiskelijan kanssa. Olisi upeaa, jos yksilöllinen ohjaus voisi jatkossa toimia väylänä kohti ryhmätoimintaa ja vertaistuen voimaa, Sihvola pohtii.