Opiskelupäivän aktivointi on henkilöstön mielestä tärkeää

Toisen asteen oppilaitosten henkilöstö kokee opiskelupäivän aktivoinnin sekä paikallaanolon määrän vähentämisen opetuksessa tarpeelliseksi. Kolme neljästä on huolissaan opiskelijoiden nykyisestä opiskelukyvystä ja myös opiskelijoiden tulevasta työkyvystä.

Henkilöstön tietoisuutta Liikkuva opiskelu -toiminnasta on varaa parantaa, samoin kuin toiminnan näkyvyyttä oppilaitoksissa. Ammatillisissa oppilaitoksissa suurimmaksi esteeksi toiminnalle koetaan opiskelijoiden asenteet ja lukioissa ajanpuute.

Osana Liikkuvan opiskelun seurantaa ja arviointia tehtiin keväällä 2024 toisen asteen oppilaitosten henkilöstölle kysely, jolla selvitettiin henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia liikkumisen lisäämisestä opiskelupäivään sekä Liikkuva opiskelu -toiminnasta.

Tulosten perusteella oppilaitosten toiminnassa on painotettu eniten erilaisia tapahtumia ja kampanjoita, opiskelijoiden osallisuutta ja yhteisöllisyyden edistämistä, opiskeluympäristön kehittämistä liikkumista tukevaksi esimerkiksi erilaisilla välinehankinnoilla sekä liikkumisen ja hyvinvoinnin puheeksi ottamista opiskelijoiden kanssa.

Henkilöstön asennoituminen liikkumisen edistämiseen oppilaitoksissa on myönteinen

Valtaosa henkilöstöstä kokee opiskelupäivän aikaisen liikkumisen edistävän viihtyvyyttä oppilaitoksessa ja opiskelijoiden oppimista. Opiskelupäivän aktivoinnin ja istumisen määrän vähentämisen opetuksessa kokee tarpeelliseksi lähes 90 prosenttia henkilöstöstä. Yhtä suuri osuus on sitä mieltä, että liikkuminen on hyvä keino edistää opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä.

Enemmistö (77 %) vastaajista on huolissaan opiskelijoiden nykyisestä opiskelukyvystä, ja ammatillisissa oppilaitoksissa lähes sama osuus vastaajista (74 %) on huolissaan myös opiskelijoiden tulevasta työkyvystä. Lukioissa opiskelijoiden tulevasta työkyvystä on huolissaan reilu puolet (57 %) henkilöstöstä. Kaksi viidestä vastaajasta on sitä mieltä, että opiskelijoiden opiskelukykyä edistetään suunnitelmallisesti koko opintopolun ajan. Noin puolet vastaajista kokee, että oppilaitos tarjoaa opiskelijoille tietoja ja taitoja huolehtia työkyvystään opintojen päättyessä.

Liikkuva opiskelu -toiminnan näkyväksi tekeminen oppilaitoksissa vaatii huomiota

Vaikka henkilöstön suhtautuminen liikkumisen edistämiseen oppilaitoksissa on myönteistä, ei Liikkuva opiskelu -toiminta ei ole läheskään kaikille tuttua. Kolme viidestä kyselyyn vastanneesta on kuullut oman oppilaitoksensa Liikkuva opiskelu -toiminnasta ja kaksi viidestä vastaajasta on osallistunut toimintaan. Reilu kolmannes vastaajista kokee toiminnan hyödyllisenä ja tukevan heidän omaa työtään.

Tietoisuus oman oppilaitoksen Liikkuva opiskelu -toiminnasta ja osallistuminen toimintaan on yleisempää lukioissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa. Lukioissa työskentelevistä 60 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelevistä vajaa 40 prosenttia on sitä mieltä, että Liikkuva opiskelu -toiminta on oppilaitoksessa näkyvää. Koulutusta opiskelijoiden liikkumisen edistämiseksi on saanut 43 prosenttia lukioiden ja 22 prosenttia ammatillisten oppilaitosten vastaajista.

Suurimpina esteinä Liikkuva opiskelu -toiminnalle henkilöstö kokee opiskelijoiden asenteet, olosuhteet sekä aika- ja henkilöresurssien puutteen. Ammatillisissa oppilaitoksissa suurimmaksi esteeksi toiminnalle koetaan opiskelijoiden asenteet ja lukioissa ajanpuute. Neljännes vastaajista kokee, että toiminnalle ei ole esteitä.

Toiminnallinen opettaminen on mahdollisuus liikkeen lisäämiselle opiskelupäiviin

Yleisimpiä keinoja oppituntien aktivointiin ovat paikallaanolon tauottaminen, toiminnallisten menetelmien hyödyntäminen ja taukoliikunta. Liikettä ja liikkumista sisältäviä toiminnallisia menetelmiä hyödyntää 38 prosenttia ammatillisten oppilaitosten vastaajista ja 17 prosenttia lukioiden vastaajista. Ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstöstä noin puolet arvioi toiminnalliseen opettamiseen liittyvän osaamisensa erinomaiseksi tai hyväksi, kun vastaava osuus lukioissa on 38 prosenttia.

Koulutusta aiheeseen on saanut 17 prosenttia vastaajista. Noin kolmannes vastaajista kokee toiminnallisten menetelmien käyttämisen esteeksi opetuksessaan kiireen edetä opetussuunnitelmassa, opetustilojen toimimattomuuden, jumiutumisen vanhoihin tapoihin ja työtehtävien lisääntymisen.

Liikkuva opiskelu -toiminnan kirjaaminen oppilaitoksen suunnitelmiin tukee vakiintumista

Vajaa puolet vastaajista kokee, että johto tukee Liikkuva opiskelu -toimintaa. Tuen kokeminen on yleisempää lukioissa.

Liikkuva opiskelu -toiminnan kirjaaminen erilaisiin strategioihin ja suunnitelmiin tukee toiminnan vakiintumista ja resurssien turvaamista. Johtajista noin kolmannes on sitä mieltä, että toiminnalle on osoitettu henkilöresursseja ja muita, muun muassa taloudellisia resursseja. Yleisimmin Liikkuva opiskelu -toiminta on kirjattu oppilaitoksen tai koulutuksen järjestäjän toimintasuunnitelmaan tai oppilaitoksen pedagogiseen suunnitelmaan. Kirjaukset strategiaan ja opiskeluhuoltosuunnitelmaan ovat harvinaisempia. Yhteistyössä opiskeluhuollon kanssa Liikkuva opiskelu -toiminnassa on parantamisen varaa.

 Tarkemmat tutkimustulokset:
Henkilöstökyselyn tutkimuskooste

Tutkimusaineisto on kerätty osana Liikkuvan opiskelun seurantaa ja arviointia keväällä 2024. Kyselyyn vastasi 790 henkilöä yhteensä 120 oppilaitoksesta. Vastaajista 60 prosenttia oli ammatillisista oppilaitoksista, 25 prosenttia lukioista, 14 prosenttia ammatillisista erityisoppilaitoksista ja yksi prosentti muista toisen asteen oppilaitoksista. Kyselyn vastaajista 41 oli johtajia ja 67 Liikkuva opiskelu -vastuuhenkilöitä. Kyselyä on toteutettu vuodesta 2017 lähtien. Keväällä 2024 toteutettu kysely oli kolmas.


 

Personalen anser att det är viktigt att göra studiedagen aktiv

Personalen vid läroanstalter på andra stadiet upplever att det är viktigt att göra studiedagen mer aktiv och minska mängden stillasittande i undervisningen. Tre av fyra är oroade över studerandenas nuvarande studieförmåga och deras framtida arbetsförmåga. Personalens medvetenhet om Studier i rörelse-verksamheten kan förbättras, liksom verksamhetens synlighet vid läroanstalterna. Vid yrkesläroanstalter upplevs studerandenas attityder som det största hindret, medan tidsbrist är det största hindret i gymnasierna.

Som en del av uppföljningen och utvärderingen av Studier i rörelse-verksamheten genomfördes våren 2024 en enkät bland personalen vid läroanstalter på andra stadiet. Syftet var att utreda personalens synpunkter och erfarenheter av att öka den fysiska aktiviteten under studiedagen samt åsikter och erfarenheter om Studier i rörelse-verksamheten.

Utifrån resultaten har man inom läroanstaltens verksamhet främst betonat olika evenemang och kampanjer, främjandet av studerandenas delaktighet och gemenskap, samt utvecklingen av studiemiljön för att stödja fysisk aktivitet, till exempel genom olika redskapsanskaffningar och genom att diskutera välmåendet med studerandena.

Personalen har en positiv inställning till att främja fysisk aktivitet vid läroanstalten

Majoriteten av de anställda upplever att fysisk aktivitet under studiedagen främjar trivseln vid läroanstalten och studerandenas inlärning. Nästan 90 procent av personalen anser att det är nödvändigt att göra studiedagen aktiv och minska mängden stilasittande i undervisningen. En lika stor andel anser att fysisk aktivitet är ett bra sätt att stärka gemenskap och gruppbildning bland studerande.

En majoritet av respondenterna (77 %) är oroliga över studerandenas nuvarande studieförmåga, och vid yrkesläroanstalterna är nästan samma andel (74 %) även oroliga för deras framtida arbetsförmåga. Drygt hälften (57 %) av personalen är oroade över den kommande arbetsförmågan hos gymnasiestuderande. Två av fem respondenter anser att studerandenas studieförmåga  främjas systematiskt under hela studievägen. Ungefär hälften av respondenterna upplever att läroanstalten erbjuder studerandena kunskaper och färdigheter för att upprätthålla sin arbetsförmåga efter studierna.

Synliggörandet av Studier i rörelse-verksamheten kräver uppmärksamhet

Även om personalens inställning till att främja fysisk aktivitet vid läroanstalterna är positiv, är Studier i rörelse-verksamheten långt ifrån bekant för alla. Tre av fem respondenter har hört om Studier i rörelse-verksamheten vid sin egen läroanstalt och två av fem har deltagit i verksamheten. Drygt en tredjedel av respondenterna upplever att verksamheten är nyttig och stöder deras eget arbete.

Medvetenheten om den egna läroanstaltens Studier i rörelse-verksamhet och deltagande i verksamheten är vanligare i gymnasier än i yrkesläroanstalter. Av dem som arbetar i gymnasier anser 60 procent att Studier i rörelse-verksamheten är synlig vid läroanstalten, medan av dem som arbetar vid yrkesläroanstalter anser knappt 40 procent att verksamheten är synlig vid läroanstalten. 43 procent av respondenterna vid gymnasierna och 22 procent vid yrkesläroanstalterna har fått utbildning för att främja studerandenas fysiska aktivitet.

Personalen upplever studerandenas attityder, förhållanden samt brist på tids- och personalresurser som de största hindren för Studier i rörelse-verksamheten. Vid yrkesläroanstalter upplevs studerandenas attityder som det största hindret, och i gymnasierna tidsbrist. En fjärdedel av respondenterna upplever att det inte finns några hinder för verksamheten.

Funktionell undervisning är en möjlighet att öka fysiska aktiviteten under studiedagarna

De vanligaste metoderna för att göra lektionerna mer aktiva är att pausa stillasittandet, utnyttja funktionella metoder och pausgymnastik. Funktionella metoder som omfattar rörelse och fysisk aktivitet utnyttjas av 38 procent av respondenterna vid yrkesläroanstalterna och 17 procent av respondenterna vid gymnasierna. Ungefär hälften av undervisningspersonalen vid yrkesläroanstalter bedömde att deras kompetens i anslutning till funktionell undervisning är utmärkt eller god, medan motsvarande andel i gymnasierna är 38 procent.

17 procent av respondenterna har fått utbildning i ämnet. Ungefär en tredjedel av respondenterna upplever att det är svårt att använda funktionella metoder i sin undervisning på grund av att man snabbt måste avancera i läroplanen, för att undervisningslokalerna inte fungerar och för att de fastnar i gamla vanor samt för att arbetsuppgifterna ökar.

Dokumentering av Studier i rörelse-verksamheten i läroanstaltens planer stöder etableringen

Knappt hälften av respondenterna upplever att ledningen stöder Studier i rörelse-verksamheten. Upplevelsen av stöd är vanligare i gymnasierna.

Att dokumentera Studier i rörelse-verksamheten i olika strategier och planer stöder etableringen av verksamheten och tryggandet av resurserna. Cirka en tredjedel av ledarna anser att personalresurser och andra, bland annat ekonomiska resurser, har anvisats för verksamheten. Oftast har Studier i rörelse-verksamheten dokumenterats i läroanstaltens eller utbildningsanordnarens arbetsplan eller läroanstaltens pedagogiska plan. Dokumentation i strategin och elevhälsoplanen är mer sällsynta. Studier i rörelse-verksamheten kan förbättras i samarbete med elevhälsan.

Sammandrag av resultaten på finska

Forskningsmaterialet har samlats in våren 2024 som en del av Studier i rörelse-verksamhetens uppföljning och utvärdering. Enkäten besvarades av 790 personer vid sammanlagt 120 läroanstalter. Av respondenterna var 60 procent från yrkesläroanstalter, 25 procent från gymnasier, 14 procent från specialyrkesläroanstalter och en procent från andra läroanstalter på andra stadiet. Av dem som svarade på enkäten var 41 ledare och 67 ansvarspersoner för Studier i rörelse-verksamheten. Enkäten har genomförts sedan 2017. Enkäten som genomfördes våren 2024 var den tredje.

Kirjoittajat/Skribenter:

Tutkijat/Forskare Katariina Kämppi & Katja Rajala
Likes, Jamk
katariina.kamppi (a) jamk.fi, puh. 0400 103 703
katja.rajala (a) jamk.fi, puh. 0400 658 003