Kuusi liikettä lisäävää vinkkiä etä- ja hybridiopetukseen

Ville Leppäniemi toimii pääluottamusmiehenä sekä biologian ja maantieteen lehtorina Järvenpään lukiossa. Puolitoista vuotta sitten koronapandemia ajoi hänet ja lukuisat muutkin opettajat työskentelemään ja opettamaan kotoa käsin.

– Etäopettaminen toi ilmi sen, että opettaminen on kokovartalotyötä. Luokkatyöskentely on liikkumista sekä ryhmän ja tilanteiden jatkuvaa arvioimista. Kun opetus typistyi etäopetukseen ja Teamsin pallukoihin, jäi liike opettamisesta kokonaan pois. Samalla myös opettajan persoona ja vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa jäivät varjoon, Leppäniemi pohtii.

Leppäniemi kertoo, että etäopetusaika sai hänet kiinnittämään huomiota kotitoimiston ergonomiaan ja työskentelyasentoihin. Hän myös kuunteli opettajakollegoidensa kokemuksia etäopetuksesta herkällä korvalla. Tähän tekstiin onkin koottuna kuusi liikettä lisäävää vinkkiä etä- ja hybridiopetukseen, joiden avulla opettaja saa kroppansa peliin myös etäopetuksessa.

1. Näytön äärestä irtautuminen oppitunneilla

– Oppitunti on hyvä suunnitella siten, että jossakin kohtaa tuntia olisi työvaihe, jolloin niin opettaja kuin opiskelijatkin pääsevät irtautumaan näytön äärestä. Opiskelijoille voidaan esimerkiksi antaa jokin tehtävänanto, joka täytyy suorittaa irrallaan tietokoneesta. Opiskelijat suorittavat tehtävän ja palauttavat sen sitten kuvana, videona tai muuna tuotoksena opettajalle. Opettaja voi puolestaan hyödyntää ajan vaikka taukojumppailemalla tai silmäjumpalla, eli ikkunasta ulos katselemalla, Leppäniemi summaa.

2. Kävelypalaverit ja -oppitunnit

Leppäniemi ideoi, että osan etäpalavereista tai jopa oppitunneista voisi järjestää kävelypalaverimallilla. Materiaalit jaettaisiin opiskelijoille etukäteen, jolloin oppitunnin aikana mitään materiaalia ei tarvitsisi esittää tai katsoa. Opiskelijat kuuntelisivat opetusta omilta laitteiltaan kävelylenkin lomassa. Leppäniemi kuitenkin pohtii, ettei tällainen opetusmuoto sopisi esimerkiksi matematiikan tunnille tai tunneille, jossa tehtäviin liittyy paljon kysyttävää.

3. Suunnistustehtävä

Leppäniemi kertoo hyödyntäneensä toiminnallista suunnistamista omassa maantieteen opetuksessaan.

– Keksin ja kirjoitin erilaisia vinkkejä, jotka liittyivät ympäröivään maastoon, rakennuksiin, paikallisiin yrityksiin tai patsaisiin, ja suunnittelin opiskelijoille sen myötä suunnistusreitin. Käytössämme oli sovellus, joka piippasi aina, kun opiskelija pääsi tarpeeksi lähelle kohdetta. Silloin sovellukseen ilmestyi seuraava vihje kohti seuraavaa paikkaa, Leppäniemi kertoo.

Leppäniemen mukaan suunnistuksen laatiminen vie aikaa, mutta se on jatkossa helposti toistettavissa. Työ täytyy siis tehdä vain kerran. Suunnistaa voi myös etäopetuksessa, jolloin jokainen opiskelija käy rastipaikat läpi itsenäisesti.

4. Oppiaineen teemojen hyödyntäminen

– Opetan itse maantiedettä ja biologiaa, ja nuo oppiaineet tarjoavat paljon liikettä lisääviä ideoita jo itsessään. Monelta opiskelijalta löytyy valmiiksi esimerkiksi erilaisia sykemittareita, joiden avulla voidaan toteuttaa ihmisen biologiaan liittyviä kokeellisia töitä kotona. Voidaan esimerkiksi seurata ja mitata sykettä, Leppäniemi ideoi.

Maantieteen opetukseen sopivat erilaiset valokuvaustehtävät, jotka tehdään luonnossa liikkuen. Kuvataan erilaisia luontotyyppejä, tunnistetaan lajeja, tutustutaan ympäristöön tai kootaan digitaalinen kasvio. Leppäniemi heittää ilmoille idean myös geokätköistä, joista löytyy esimerkiksi opiskeltavaan aiheeseen liittyviä kysymyksiä.

5. Työpisteen ergonomia

Opettajan on hyvä kiinnittää huomiota myös etätyöpisteensä ergonomiaan. Leppäniemen mukaan koko kropassa tuntuu, kun on istunut kahdeksan tuntia tietokoneen ääressä. Sen takia ei ole poissuljettua, että opettaja jumppailisi taukojen aikana myös itse.

– Näytön ääressä hartiat nousevat helposti kyyryyn. Etäopetusaika onkin lisännyt niska- ja hartiavaivoja. Hartioiden ja käsien pyörittely taukojen aikana ei ole ollenkaan pahitteeksi. Lisäksi läppärin korkeutta voi omalla työpöydällä säätää esimerkiksi pinoamalla kirjoja läppärin alle, Leppäniemi sanoo.

Leppäniemi kertoo myös punnertaneensa ja jumppailleensa monen etäpalaverin aikana, kun äänessä ei ole itse tarvinnut olla. Liike on lisännyt päivittäistä jaksamista paljonkin.

6. Armollisuus

– Jos opiskelijalle on puuduttavaa istua 75 minuuttia Teamsin ääressä, niin on se sitä opettajallekin. Mielestäni etäopetuksessa on tärkeää olla mukana armollisuutta. Etänä ei ole mitenkään mahdollisuutta saavuttaa kaikkia opetussuunnitelman tavoitteita, sillä niissä vuorovaikutuksella on niin suuri vaikutus. Muistetaan siis olla armollisia myös itsellemme, Leppäniemi summaa.

Leppäniemen mukaan etäopetuksessa vähemmän on enemmän, eli normaalin oppitunnin suunnitelmasta pitää pudottaa jotain pois. Muuten opetus käy kaikille raskaaksi. Etäopetustilanne on opiskelijoille usein jo valmiiksi kuormittava, jolloin opiskelijat arvostavat sitä, että tehtävää on vähemmän. Leppäniemi korostaa armollisuutta myös opiskelijoita kohtaan.