Nuorten omia kokemuksia hyvinvoinnista ja liikunnasta tutkittiin osana Liikkuva opiskelu -ohjelmaa. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa toisen asteen opiskelijaa eli lukiolaista ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijaa. Haastattelut tehtiin keväällä 2020 koronaepidemian aikaan, kun oppilaitoksissa oli siirrytty etäopiskeluun.
Kaikki haastatellut nuoret toivat puheessaan esiin perheen, kaverit ja läheiset ihmissuhteet sekä liikunnan hyvinvointia tukevina tekijöinä. Lisäksi hyvinvointiin vaikuttivat myönteisesti ravinto, uni, opiskelu ja tulevaisuuden suunnittelu. Yksittäisissä vastauksissa nousivat esiin myös luonto ja muut harrastukset kuten yhdistystoimintaan osallistuminen. Osalla hyvinvointia puolestaan heikensivät perussairaus ja terveysongelmat, ristiriidat ihmissuhteissa sekä liiallinen stressin kokemus.
Nuorten kokemusten mukaan liikkuminen paransi vireystilaa, keskittymistä ja toi energiaa opiskelupäivään. Lisäksi liikkuminen paransi unen laatua ja auttoi stressin hallinnassa. Osalle nuorista liikkuminen tarjosi hyvää vastapainoa opiskelulle sekä mahdollisuuden kokea onnistumisen tuntemuksia ja toteuttaa itseään.
Etäopiskelu tuntui välillä rankalta
Nuoret kokivat hyvinvointinsa haastatteluhetkellä yleisesti hyväksi, eikä hyvinvoinnin kokemuksessa ollut eroja lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien nuorten välillä. Koronatilanne nousi esiin nuorten hyvinvointiin liittyvissä pohdinnoissa.
Etäopiskelu oli välillä tuntunut rankalta, ja se oli vaatinut nuorilta järjestelyjä arjessa erityisesti opiskeluun liittyen. He olivat kuitenkin löytäneet keinot arjen tasapainottamiseen poikkeustilanteessa eivätkä kokeneet etäopetuksen vaikuttaneen negatiivi¬sesti hyvinvointiinsa. Yksi haastateltava kertoi, että etäopiskelun aikana oli jäänyt niin sanottua normaa¬litilannetta enemmän aikaa perheen kanssa olemiseen ja liikkumiseen.
Hyvinvointi koostuu monesta tekijästä
Opiskelijoiden jaksaminen, mieliala ja vähäinen liikkuminen ovat nousseet huolen aiheiksi viime vuosina. Nuorten psyykkinen oireilu on lisääntynyt muun muassa masennuksen, ahdistuneisuuden ja uupumisoireilun osalta. Samaan aikaan liikunnan määrä on vähäistä suurella osaa nuorista.
Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että hyvinvointi on nuoren kokemusten mukaan monen tekijän kokonaisuus, ja siihen liittyvät tärkeänä osana perhe ja läheiset ihmissuhteet sekä liikunta, nukkuminen ja ravinto. Liikunnalla tai liikkumisella on useita myönteisiä merkityksiä nuoren opiskelukyvyn ja jaksamisen kannalta. Tulokset antavat vahvistusta sille, että hyvinvointia tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti terveydenedistämistyössä. Liikunta voi tarjota konkreettisen keinon opiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseksi.
Tutkimusaineisto koostui toisen asteen opiskelijoista eli lukiolaisista ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista (N=8). Tutkittavat olivat iältään 16–18-vuotiaita. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja aineistolähtöistä analyysitapaa. Analyysissä tarkasteltiin teemoja ja merkityksiä, joita nuoret liittivät omaan hyvinvointiinsa sekä liikunnan merkitystä opinnoissa jaksamiseen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä siitä, millaisia tekijöitä opiskelijanuoret itse liittävät hyvinvointiinsa ja jaksamiseensa. Tavoitteena oli lisäksi kuvata, millaiseksi nuoret kokevat liikunnan merkityksen opiskelukyvylleen.
Lue koko raportti materiaaleista
Kangasniemi, A. & Rajala, K. 2021. Toisen asteen opiskelijoiden kokemukset hyvinvoinnista ja liikunnan merkityksestä jaksamiseen. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 388. Jyväskylä: Likes.