Toisen asteen oppilaitosten henkilöstö kokee opiskelupäivän aktivoinnin tarpeelliseksi

Osana Liikkuva opiskelu -ohjelman seurantaa ja arviointia tehtiin loppuvuonna 2020 toisen asteen oppilaitosten henkilöstölle kysely, jolla selvitettiin henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia Liikkuva opiskelu -toiminnasta ja oppilaitosten toimintakulttuurista. Lisäksi kyselyllä kartoitettiin työssä jaksamista ja kokemuksia hyvinvoinnin edistämisestä työympäristössä.

Henkilöstön suhtautuminen liikkumisen edistämiseen oppilaitoksissa myönteistä

Valtaosa henkilöstöstä kokee opiskelupäivän aikaisen liikkumisen edistävän viihtyvyyttä oppilaitoksessa ja opiskelijoiden oppimista. Opiskelupäivän aktivoinnin ja istumisen määrän vähentämisen opetuksessa kokee tarpeelliseksi noin 90 prosenttia henkilöstöstä.

Yleisin keino oppituntien aktivointiin on pitkien istumisjaksojen katkaisu: ammatillisissa oppilaitoksissa 59 prosenttia ja lukioissa 47 prosenttia opetushenkilöstöstä ilmoittaa tauottavansa istumista kaikilla tai useimmilla tunneilla. Ammatillisissa oppilaitoksissa toiminnallisia menetelmiä hyödynnetään lukioita yleisemmin, kun taas taukoliikunta on yleisempää lukioissa.

Kolme neljästä vastaajasta on huolissaan opiskelijoiden nykyisestä opiskelukyvystä, ja ammatillisissa oppilaitoksissa sama osuus vastaajista on huolissaan myös opiskelijoiden tulevasta työkyvystä. Lukioissa opiskelijoiden tulevasta työkyvystä on huolissaan puolet henkilöstöstä. Ammatillisissa oppilaitoksissa 40 prosenttia ja lukioissa reilu puolet henkilöstöstä on sitä mieltä, että opiskelijoiden opiskelukykyä edistetään suunnitelmallisesti koko opintopolun ajan. Noin puolet vastaajista kokee, että oppilaitos tarjoaa opiskelijoille tietoja ja taitoja huolehtia työkyvystään opintojen päättyessä.

Liikkuva opiskelu -toiminta tunnetumpaa lukioissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillisissa oppilaitoksissa 66 % henkilöstöstä on kuullut Liikkuva opiskelu -toiminnasta, mutta alle puolet henkilöstöstä on siihen itse osallistunut. Lukioissa lähes kaikki ovat kuulleet Liikkuva opiskelu -toiminnasta ja kolme neljästä on siihen itse osallistunut. Koulutusta opiskelijoiden liikkumisen edistämiseksi on saanut 27 prosenttia ammatillisten oppilaitosten ja 60 prosenttia lukioiden vastaajista.

Alle puolet ammatillisten oppilaitosten ja 83 prosenttia lukioiden vastaajista on sitä mieltä, että Liikkuva opiskelu -toiminta näkyy heidän oppilaitoksessaan. Oppilaitoksen johdon kokee tukevan toimintaa 47 prosenttia ammatillisten oppilaitosten ja 90 prosenttia lukioiden vastaajista. Noin 40 prosenttia ammatillisten oppilaitosten ja 74 prosenttia lukioiden henkilöstöstä kokee Liikkuva opiskelu -toiminnan hyödyllisenä ja uskoo, että siitä jää pysyviä käytäntöjä oppilaitokseen.

Koronan aiheuttamat poikkeusjärjestelyt ja ajanpuute nousivat Liikkuva opiskelu -toiminnan yleisimmin koetuiksi esteiksi. Ammatillisissa oppilaitoksissa noin neljännes kokee esteenä puutteellisesti resursoidun työajan, opiskelijoiden ja henkilöstön asenteet sekä henkilöresurssit ja olosuhteet. Lukioissa reilu kolmannes vastaajista arvioi esteeksi olosuhteet, 29 prosenttia opiskelijoiden asenteet ja 24 prosenttia henkilöstön jaksamisen.

Henkilöstöltä kysyttiin myös millaista palautetta opiskelijat ovat Liikkuva opiskelu -toiminnasta antaneet. Pääosin opiskelijoilta saatu palaute on ollut myönteistä tai neutraalia. Vastaajissa on myös paljon sellaisia, jotka eivät osanneet arvioida opiskelijoiden antamaan palautetta: ammatillisissa oppilaitoksissa 60 prosenttia ja lukioissa 24 prosenttia vastaajista.

Liikkuva opiskelu -toiminnan koetaan edistävän henkilöstön hyvinvointia

Toisen asteen oppilaitosten henkilöstön koetun työkyvyn keskiarvo on 7,98. Henkilöstöstä 27 prosenttia kokee työkykynsä heikentyneeksi. Henkilöstö arvioi oman työkykynsä paremmaksi työn ruumiillisten kuin henkisten vaatimusten kannalta. Työkykynsä kokee kohtalaiseksi tai melko huonoksi työn ruumiillisten vaatimusten kannalta 16 prosenttia ja työn henkisten vaatimusten kannalta 27 prosenttia. Erittäin huonoksi työkykynsä arvioi henkisten vaatimusten kannalta yksi prosentti vastaajista.

Noin puolet toisen asteen oppilaitosten henkilöstöstä on sitä mieltä, että heidän oppilaitoksessaan huolehditaan henkilöstön kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Päivittäisessä arjessa hyvinvoinnista huolehtiminen näkyy joka kolmannen vastaajan mielestä. Noin 40 prosenttia vastaajista kokee, että heidän työkykyään edistetään oppilaitoksessa. Henkilöstöstä yli puolet kokee Liikkuva opiskelu -toiminnan edistävän henkilöstön hyvinvointia. Ammatillisten oppilaitosten henkilöstöstä 15 prosenttia ja lukioiden henkilöstöstä 21 prosenttia kokee Liikkuva opiskelu -toiminnan lisäävän työtaakkaa.

Tarkemmat tutkimustulokset löytyvät materiaaleista.

Tutkimusaineisto on kerätty osana Liikkuva opiskelu -ohjelman seurantaa ja arviointia loppuvuodesta 2020. Kyselyyn vastasi 1287 henkilöä yhteensä 119 oppilaitoksesta. Vastaajista 67 prosenttia oli ammatillisista oppilaitoksista, 31 prosenttia lukioista ja 2 prosenttia muista toisen asteen oppilaitoksista.