Aktiivisten taukojen vaikutus vireystilaan lukion matematiikan tunneilla

Matikkavire-tutkimuksessa suurin osa opiskelijoista koki oppituntien tauotusmenetelmät mielekkäiksi, mutta osa myös kiusallisiksi. Opiskelijoista 80 % toivoi taukojumppia käytettävän myös jatkossa. Opettajien kokemuksen mukaan istumista tauottavilla aktivointimenetelmillä on merkitystä opiskelijoiden vireyteen.

Osana Liikkuva opiskelu -ohjelmaa tutkittiin opiskelijoiden vireystilaan vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisten fyysisten aktivointimenetelmien vaikutuksia vireystilaan lukion laajan matematiikan oppitunneilla.  Tutkimus toteutettiin yhden lukion kuudessa laajan matematiikan ryhmässä. Mittauksiin osallistui yhteensä 119 opiskelijaa 1. ja 2. vuosiluokilta.

Oppitunnin vireystilan on tutkimuksissa havaittu vaikuttavan keskittymiseen ja akateemiseen suoriutumiseen¹. Vireystilaan vaikuttaa riittävä ja laadukas uni, johon liittyvät ongelmat ovat kuitenkin yleisiä nuoruudessa². Fyysisen aktiivisuuden myönteisiä akuutteja vaikutuksia oppimiseen on selvitetty paljon, mutta tutkimukset ovat keskittyneet pääosin alakoululaisiin³. Vanhemmilla opiskelijoilla on kuitenkin saatu lupaavia tuloksia mm. oppitunneilla pidettävien taukojumppien vaikutuksesta oppimistuloksiin4.

Matikkavire-tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vireystilaan vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisten fyysisten aktivointimenetelmien vaikutuksia opiskelijoiden vireystilaan lukion laajan matematiikan oppitunneilla. Lisäksi selvitettiin opiskelijoiden mielipiteitä fyysisten aktivointimenetelmien hyödyistä ja käytettävyydestä.

Opiskelijoista 80 % toivoi taukojumppia käytettävän myös jatkossa

Oppitunnin alun vireystilaan vaikuttivat myönteisesti edellisen yön unen pituus, tuntia edeltävän tauon pituus ja fyysinen aktiivisuus sekä kofeiinipitoisen juoman nauttiminen. Sekä taukojumpat että toiminnallinen opetus paransivat opiskelijoiden itsearvioitua vireyttä oppitunneilla. Opiskelijoista 80 % toivoi taukojumppia käytettävän myös jatkossa. Sekä toiminnallista opetusta että seisomapöytiä toivoi käytettävän 50 %.

Taukojumpat koki kiusalliseksi 20 %, toiminnallisen opetuksen 10 % ja seisomapöydät 5 % opiskelijoista. Opiskelijoista 68 % arvioi vireystilansa olleen oppitunnin oppimisen kannalta riittävä ja 16 % optimaalinen.

Suurin osa opiskelijoista koki oppituntien tauotusmenetelmät mielekkäiksi, mutta osa myös kiusallisiksi.

Suurin osa koki tauotusmenetelmien auttavan vireystilan ylläpidossa, minkä mittauksetkin vahvistivat. Käytetyistä tauotusmenetelmistä taukojumpat koettiin vaikuttavimpina ja toivotuimpina, seisomapulpetit puolestaan herättivät vähiten positiivisia tai negatiivisia tuntemuksia.

Tulosten perusteella istumisen tauottaminen koetaan mielekkääksi ja sen koetaan auttavan vireystilan ylläpitämisessä lukion laajan matematiikan tunneilla.

Opettajien kokemukset

Opettajien kokemuksen mukaan istumista tauottavilla aktivointimenetelmillä on merkitystä opiskelijoiden vireyteen. Istumista tauottavien aktivointimenetelmien välillä oli kuitenkin opettajien kokemuksen mukaan eroja. Opettajien mukaan taukojumppa ja toiminnallinen opetus olivat opiskelijoiden vireyden kannalta toimivimpia istumista tauottavia aktivointimenetelmiä.5

Opettajien kokemuksen mukaan seisomapulpetissa työskentely ei juurikaan vaikuttanut opiskelijoiden vireyteen5.

Katso yhteenveto tuloksista

Menetelmät

Tutkimus toteutettiin yhden lukion kuudessa laajan matematiikan ryhmässä. Mittauksiin osallistui yhteensä 119 opiskelijaa 1. ja 2. vuosiluokilta (17,2 + 0,6 vuotta, 73 % tyttöjä). Tutkimus toteutettiin osana Liikkuva opiskelu -ohjelmaa.

Mittaukset toteutettiin lukion laajan matematiikan 75 minuutin oppitunneilla. Kaikki tutkimusryhmät osallistuivat viiteen erilaiseen oppituntiin satunnaisessa järjestyksessä: a) oppitunti ilman taukoja, b) oppitunti, jossa oli kaksi noin kolmen minuutin istumataukoa, c) oppitunti, jossa oli kaksi noin kolmen minuutin taukojumppaa, d) oppitunti, josta puolet työskenneltiin istuen ja puolet seisten sekä e) oppitunti, jonka keskellä oli noin 20 min toiminnallista opetusta

Opiskelijoiden matematiikkaan liittyviä asenteita ja koettua pätevyyttä, mielipiteitä aktivointimenetelmistä, unta, fyysistä aktiivisuutta ja fyysistä kuntoa selvitettiin sähköisellä kyselyllä.

Mittaustunneilla opiskelijat täyttivät kyselyn, jolla selvitettiin edeltävän yön unta, oppituntia edeltäneen tauon kestoa ja fyysistä aktiivisuutta tauolla sekä kofeiinin ja lounaan nauttimista. Oppituntien aikana opiskelijat arvioivat omaa vireystilaansa neljä kertaa 9-portaisella mittarilla6.

 

Matikkavire-tutkimuksen toteutuksesta vastasi Likes Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Jouni Kallion johdolla. Työryhmään kuuluivat Jouni Kallio, Tuomas Takalo, Heidi Syväoja, Susanna Takalo, Pekka Räsänen, Juho Strömmer ja Tuija Tammelin. Tutkimuksen tuloksia on esitelty Liikuntalääketieteen päivillä 2022 ja tiivistelmä tuloksista on julkaistu verkkosivuilla7.  

1.  Perez-Lloret S; Videla AJ; Richaudeau A; Vigo D; Rossi M; Cardinali DP; Perez-Chada D. A multi-step pathway connecting short sleep duration to daytime somnolence, re-duced attention, and poor academic performance: an explor-atory cross-sectional study in teenagers. J Clin Sleep Med2013;9(5):469–473.
2. Kronholm, E., Puusniekka, R., Jokela, J., Villberg, J., Urrila, A., Paunio, T., Välimaa, R. & Tynjälä, J. 2014. Trends in self-reported sleep problems, tiredness, and related school performance among Finnish adolescents from 1984 to 2011. Journal of Sleep Research 24, 3–10.  https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jsr.12258
3. Chaput, J-P., Willumsen,J., Bull,F., Chou,R., Ekelund,U., Firth, J., Jago, R., Ortega, F.B & Katzmarzyk, P. T,. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity (2020) 17:141 https://doi.org/10.1186/s12966-020-01037-z
4. Kotaman, H., & Evran, D. (2021). Impact of physical exercise on teacher candidates academic learning performance and state motivation. Learning and Motivation, 73, Article 101709. https://doi.org/10.1016/j.lmot.2021.101709
5. Rääpysjärvi Anne. 2022. Opettajien käsityksiä oppituntien aikaisen istumisen tauottamisesta matematiikan oppitunneilla lukiossa. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202202281284.pdf
6. Åkerstedt, T., & Gillberg, M. (1990). Subjective and objective sleepiness in the active individual. International Journal of Neuroscience, 52(1–2), 29–37. https://doi.org/10.3109/00207459008994241
7. Kallio, J., Kukko, T., Syväoja, H., Takalo, S., Räsänen, P., Strömmer, J. & Tammelin, T. (2022). Aktiivisten taukojen vaikutus vireystilaan lukion matematiikan tunneilla. 2022. Liikuntalääketieteen päivät 16.-17.11.2022 abstraktit. www.lts.fi/media/lts_tapahtumat/lltp22/lltp22-abstraktit-www-sivut_final.pdf