Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus on väestötason trenditutkimus, jolla kerätään tietoa lasten ja nuorten liikkumisesta ja paikallaanolosta sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä.
LIITU-aineisto on aiemmin kerätty perusopetusikäisiltä, mutta vuonna 2020 tutkimus kohdentui ensimmäistä kertaa toisella asteella opiskeleviin nuoriin.
Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU -raportissa tarkastellaan 16–20-vuotiaiden nuorten liikkumista ja liikuntakäyttäytymistä useiden eri tekijöiden näkökulmista. Raportti pitää sisällään 14 tuloslukua. Raportissa keskitytään Liikkuva opiskelu -toiminnan kannalta tärkeisiin aiheeseen eli aktiivisiin opiskelumatkoihin sekä opiskelupäivän aikaiseen liikkumiseen.
Tutkimusaineistossa lukiossa opiskelevien nuorten osallistujajoukko oli tutkijoiden mukaan kattava, mutta ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien osallistujamäärä jäi pieneksi.
Opiskelupäivän aikainen liikkuminen
LIITU-tutkimuksessa selvitettiin nuorten opiskelupäivän taukojen aikaisen liikkumisen intensiteettiä ja useutta. Tulosten mukaan opiskelupäivän aikaisilla tauoilla nuoret liikkuvat pääsääntöisesti kevyesti. Liikkumaan kannustivat erityisesti oppilaitoksen tarjoamat liikuntavälineet ja -tilat.
Opetuksen yhteydessä liikkumisen hyödyntäminen paikallaan olon katkaisemiseksi tai opetuksen tukena on vielä varsin vähäistä. On myös huomioitavaa, että nuorista varsin iso osa vastasi ”ei mahdollisuutta”, kun kysyttiin osallistumisesta ohjattuun taukoliikuntaan tai liikuntaa oppimisen tukena hyödyntävään toiminnalliseen opetukseen.
Lukiossa opiskelevista nuorista vain noin viidennes kokee voivansa vaikuttaa opiskelupäivän aikaisen liikkumisen suunnitteluun ja toteutukseen. Lukiossa naiset kokivat vaikuttamismahdollisuutensa jonkin verran heikommiksi kuin miehet, samoin 16–17-vuotiaat verrattuna 18–20-vuotiaisiin.
Nuorille olisi hyvä antaa enemmän vastuuta ja mahdollisuuksia osallistua liikkuvamman opiskelupäivän suunnitteluun ja toteutukseen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo huomioiden. Kiinnittyminen opiskeluryhmään ja oppilaitokseen on tärkeä osallistumisen edellytys myös liikkuvamman opiskelupäivän suunnitteluun ja toteutukseen. Samalla yhteinen tekeminen lisää vuorovaikutusta ja voi vahvistaa kouluun kiinnittymistä.
Aktiiviset opiskelumatkat
Opiskelumatka on loistava mahdollisuus nuoren päivittäisen liikunta-annoksen kerryttämiseen.
LIITU-tutkimuksessa kysyttiin opiskelijoiden koulumatkan pituutta ja kulkutapaa. Yleisintä tapaa kulkea kouluun kysyttiin erikseen talven sekä kevään ja syksyn osalta.
Keskimäärin lukiolaisista 38 prosenttia kulki opiskelumatkansa kävellen tai pyörällä. Alle viiden kilometrin opiskelumatkat kuljettiin pääosin aktiivisesti. Tärkein opiskelumatkan aktiiviseen kulkemiseen vaikuttava tekijä on opiskelumatkan pituus, sillä enintään kolmen kilometrin opiskelumatkoista 80 prosenttia kuljettiin lihasvoimin, mutta yli viiden kilometrin matkoista vain 15 prosenttia.
Naiset ja miehet kulkivat lukioon yhtä aktiivisesti ympäri vuoden, joskin talvella naiset vaihtoivat pyöräilyn kävelyyn miehiä useammin. Aktiivisten kulkumuotojen käyttöä vähentävät pitkien etäisyyksien lisäksi talvi sekä ajokortti.
Ammattiin opiskelevien osalta opiskelumatkojen kulkumuotoja ei voitu tarkastella pienen vastaajamäärän vuoksi.
Lue koko raportti Valtion liikuntaneuvoston sivuilta
Katso tiivistelmä materiaalipankista Opiskelupäivän aikainen liikkuminen ja aktiiviset opiskelumatkat
LIITU-tutkimusaineisto kerättiin syys-joulukuussa 2020 sähköisillä kyselyillä ja liikemittareilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 5333 nuorta, joista 4958 opiskeli lukiossa ja 375 ammatillisessa oppilaitoksessa.