Saarela selvitti opinnäytetyössään opiskelijoiden liikkumisen edistämisen nykytilaa toisen asteen oppilaitoksissa haastattelemalla opiskeluhuollon toimijoita. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Liikkuva opiskelu -ohjelma.
Opiskelijoiden liikkumisen edistäminen ja vähän liikkuvien aktivointi ovat opiskeluhuollon toimijoiden mielestä tärkeitä opiskeluhuollon tehtäviä. He näkivät opiskelupäivän aikaisen liikkumisen olevan tärkeä keino tukea opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, opiskelukykyä ja tulevaisuuden työkykyä. Toisen asteen opiskelijoiden liikkuminen on huolestuttavan vähäistä ja heidän arkiaktiivisuutensa jää alle liikkumissuositusten, ellei opiskelupäivistä rakenneta liikkumista tukevia. Opiskelijoiden liikkumisen edistäminen koettiin jokaisen oppilaitoksen henkilöstöön, opiskeluhuoltoon tai johtoon kuuluvan tehtävänä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että opiskeluhuollon roolin koetaan olevan merkittävä toisen asteen oppilaitosten liikkumisen edistämisessä. Opiskeluhuollon toimijat kokevat tekevänsä työssään liikkumisen edistämistä, mutta paljon olisi vielä tehtävissä.
Asennetta, tahtoa ja osaamista löytyy
Saarela haastatteli opinnäytetyöhönsä toisen asteen opiskeluhuollon kuraattoreita ja terveydenhoitajaa kolmelta eri hyvinvointialueelta. Tulosten mukaan yhteisöllisessä opiskeluhuollossa liikkumisen edistämisen edesauttavia tekijöitä koettiin enemmän kuin estäviä tekijöitä tai haasteita. Opiskeluhuollon toimijat kokivat roolinsa olevan ennen kaikkea liikkumisen puheeksiottaja ja kannustaja sekä yhteisölliseen työhön osallistuja. Opiskeluhuollon toimijat kokivat sekä yksilö- että yhteisöllisessä työssä toteuttavansa terveyttä ja hyvinvointia edistävien elintapojen tukemista kuten yhtenä yhteisöllisen opiskeluhuollon tehtävänä on.
Opinnäytetyön tulosten mukaan jokainen voi tehdä osansa opiskelijoiden liikkumisen edistämisessä riippumatta resursseista, toimintatavoista tai haasteista. Oma asenne vaikuttaa siihen, kuinka merkityksellisenä liikkumisen edistäminen nähdään sekä opiskeluhuollon toimijan että oppilaitosten ja hyvinvointialueiden johdon näkökulmasta. Positiivinen suhtautuminen liikkumiseen ja sen näkeminen merkityksellisenä hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä, koettiin edesauttavan työssä liikkumisen päivittäistä puheeksiottoa. Opiskeluhuollon henkilöstöstä löytyy innokkaita ja osaavia liikkumisen edistäjiä, roolimalleja ja toiminnan organisoijia, kun heille annetaan työhön mahdollisuus. Opiskeluhuollon toimijoiden resurssit tuskin muuttuvat hetkessä, mutta asenteisiin, tietoisuuden ja yhteistyön lisäämiseen pystytään panostamaan enemmän jo nyt.
Oppilaitoksissa on runsaasti toimintatapoja liikkumisen edistämiseen. Osa toimintavoista ovat vakiintuneet oppilaitoksen arkeen etenkin niissä oppilaitoksissa, missä Liikkuva opiskelu -hanke on menossa tai on ollut aiemmin käynnissä. Tulosten mukaan oppilaitoksissa oli panostettu opiskelijoiden omaehtoiseen ja ohjattuun liikkumiseen, istumisen tauottamiseen, toiminnallisiin opetusmenetelmiin, vähän liikkuvien aktivoimiseen sekä opiskelijoiden ja henkilöstön tietoisuuden lisäämiseen koulutuksen avulla. Yleisimmät liikunnalliset toimintatavat oppilaitoksissa olivat taukoliikunta ja erilaiset teemapäivät, joihin opiskeluhuollon väki osallistui. Opiskeluhuollon toimijat kuvasivat olevansa eniten mukana liikkumisen edistämisessä osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa osallistumalla toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, esimerkiksi teemapäiviä ja tapahtumia koskien sekä toteuttamalla liikunnallista ryhmätoimintaa. Tulosten mukaan liikuntaneuvontaan ohjauksessa hyödynnetään usein myös opiskeluhuollon toimijoita, mutta toimintatavat vaihtelevat tapauskohtaisesti.
Johdon tuki, sujuva viestintä ja riittävät resurssit auttavat yhteistyön vahvistamisessa
Merkittävimmiksi esteiksi opiskeluhuollon toimijoiden aktiivisemmalle osallistumiselle koettiin resurssien puute, opiskeluhuollon palveluiden etäisyys oppilaitoksista ja viestinnän haasteet. Opiskeluhuollon toimijoiden työpanos oli suunnattu vahvasti yksilötyöhön, vaikka oppilas- ja opiskeluhuoltolaki edellyttää yhteisölliseen työhön panostamista. Opiskeluhuollon toimijat kokivat yhteistyössä sekä opiskeluhuollon toimijoiden välillä että oppilaitoksen kanssa olevan parannettavaa liikkumisen edistämistä koskien. Yhteistyö oli vaihtelevaa, oppilaitokset eivät hyödyntäneet opiskeluhuollon toimijoita liikkumisen edistämisessä systemaattisesti ja viestintä koettiin haasteelliseksi muun muassa järjestelmiin liittyvien rajoitusten vuoksi. Yhteistyö oppilaitoksen ja opiskeluhuollon välillä koettiin sujuvaksi niissä oppilaitoksissa, missä opiskeluhuolto osallistui aktiivisesti liikunnalliseen toimintaan. Esiin nousi viestinnän haasteet, esimerkiksi opiskeluhuollon toimijoiden tietämättömyys oppilaitoksessa meneillään olevasta Liikkuva opiskelu -toiminnasta. Opiskeluhuollon työpanosta voitaisiin kartoittaa oppilaitosten toimesta enemmän ja opiskeluhuollon toimijat voisivat olla aktiivisimpia oppilaitosten suuntaan yhteisöllisessä työssä.
Koulutusten järjestäjien ja hyvinvointialueiden johdon tuen ja tiiviin yhteistyön koettiin olevan avainasemassa yhteisöllisen työn ja liikkumisen edistämisen lisäämisessä ja hyvien toimintatapojen vakiinnuttamisessa. Hyvinvointialueiden ja oppilaitosten olisi tärkeää kirjata liikkumisen edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelmiin ja tehdä tiivistä yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvinvointialueiden tulee vastata siitä, että opiskeluhuollon resurssit riittävät lakisääteiseen yhteisölliseen työhön. Opiskeluhuollon toimijat ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistäjiä ja heidän työpanoksensa tulee olla riittävä ennaltaehkäisevässä työssä. Pitkäjänteisellä ennaltaehkäisyllä ja opiskelijoiden hyvinvointiin panostamisella, liikkuminen mukaan lukien, voidaan osaltaan vähentää opiskelijoiden mielenterveyshaasteita, opiskelukykyyn liittyviä haasteita ja tukea opiskelijoiden tulevaisuuden työkykyä.
Lähteet ja lisätietoja
Lähde: Saarela, L. 2023. Miten liikkuisimme tänään? Opiskelijoiden liikkumisen edistäminen yhteisöllisen opiskeluhuollon keinoin. YAMK Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK tutkinto-ohjelma, Terveyden edistäminen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Lisätietoja: Laura Saarela, Terveydenhoitaja, Sairaanhoitaja (YAMK), Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-tutkinto-ohjelma, Terveyden edistäminen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. saarela.laura84@gmail.com