Liikkuvan opiskelupäivän tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ja opiskelukykyä toisen asteen oppilaitoksiin. Opiskelijoiden päiviä voidaan aktivoida monin eri tavoin, eikä ainoa oikeaa tapaa ole. Kalajoen lukio on hankkinut opiskelupäivien ja sen yhteydessä tapahtuvan liikkumisen aktivointiin muun muassa kymmenen polkupyörää, kaksi sähköpyörää ja fatbiken.
– Pyörät ovat olleet yksi merkittävimmistä opiskelijoiden liikuttajista, niitä käytetään päivittäin ja lainauskertoja on satoja, kertoo Kalajoen lukion rehtori Lena Segler-Heikkilä.
Pyörät ovat myös Kannuksen sekä Toholammin lukioiden hankintalistalla ja tulossa onkin 10 uutta fatbikea. Lukioihin on hankittu myös esimerkiksi tasapainotuoleja, leuanvetotankoja, pedaloja, subsoccer, seisomapöytiä ja läppärikorokkeita. Välineiden avulla pystyy tekemään koulupäivästä aktiivisemman ja saa taukoja istumiseen.
Sekä Kannus-Toholammin yhteishanke, että Kalajoen hanke on mahdollistanut useita lajikokeiluja koulupäivän yhteyteen.
– Hyvinvoinnin teemapäivässä Kannuksessa opiskelijat pääsivät kokeilemaan muun muassa ammuntaa, jonka avulla useampi nuori löysi tiensä metsästysseuran riveihin ja uusia ampujia on tullut vakiovuoroille, kertoo Liikkuva opiskelu -koordinaattori Janne Nivala.
– Lajikokeilut ovat saaneet hyvää palautetta ja niiden järjestämisessä tulee huomioida erilaiset liikkujat. Esimerkiksi virtuaaliset pelit liikuttavat ihan huomaamatta, toteaa Segler-Heikkilä.
Molemmissa kunnissa halutaan panostaa opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja liikuntaneuvontaa on tarjolla. Kalajoella on ollut säännöllisesti tavattavissa fysioterapeutti, joka on tukenut opiskelu- ja työergonomiaan liittyvissä kysymyksissä. Tämän lisäksi opiskelijaterveydenhuollosta on voitu tehdä lähete fysioterapiaan. Kannuksessa ja Toholammilla Liikkuva opiskelu -koordinaattori on tehnyt kaikille avointa liikuntaneuvontaa, jonka kautta on voinut saada esimerkiksi henkilökohtaisen kuntosaliohjelman.
Kyselyn mukaan 56 prosenttia opiskelijoista on lisännyt liikuntaa
Kalajoella on tehty opiskelijakysely Liikkuva opiskelu -toiminnasta ja sen mukaan 56 prosenttia opiskelijoista on lisännyt liikkumistaan koulupäivän aikana. Kyselytuloksissa näkyy positiivisesti myös lajikokeilut, jotka ovat lisänneet motivaatiota vapaa-ajalla liikkumiseen 55 prosentilla opiskelijoista.
Kannuksen ja Toholammin hankkeen erityispiirteenä on kuntien yhteishanke. Yhteishanketta koordinoi Kannuksen kaupunki ja hankkeelle on palkattu Liikkuva opiskelu -koordinaattori, joka työskentelee puoliksi molemmissa kunnissa. Koordinaattori Janne Nivalan mukaan yhteishanke on toiminut hyvin ja sitä kautta on voitu taloudellisesti tehokkaasti hyödyntää esimerkiksi luennoitsijavieraita sekä koordinaattorin työaikaa.
Nivala haluaisi jatkossa huomioida vielä enemmän vähän liikkuvia nuoria ja miettiä lisää keinoja heidän tavoittamiseksi.
– Yhtenä motivoinnin tukikeinona voitaisiin kokeilla esimerkiksi lainattavien aktiivisuusmittareiden hankintaa, näin opiskelijat voisivat seurata omaa unenlaatuaan sekä aktiivisuuttaan, pohtii Nivala.
Tärkeimpinä asioina Liikkuva opiskelu -toiminnan kehittämisessä Segler-Heikkilä pitää sitä, että täytyy ottaa opiksi, mitkä asiat toimivat ja mitkä eivät. Seuraavana lukuvuotena halutaan painottaa opettajien ja opiskelijoiden koulutusta sekä tietoisuuden lisäämistä.
Lue lisää tarinoita

LIITU-tutkimuksen 2024 tulosten julkistamistilaisuus
Tervetuloa kuulemaan uusinta tutkimustietoa lasten ja nuorten liikkumisesta ja liikunnasta. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tulokset 2024 julkaistaan maksuttomassa ja kaikille avoimessa…

Henkilöstön työhyvinvointi toisella asteella
Henkilöstön hyvinvointi ja työssä jaksaminen oppilaitoksissa on arvo sinällään. Lähes kolmannes henkilöstöstä toisen asteen oppilaitoksissa arvioi työkykynsä heikentyneeksi. Osuus on kasvanut neljä vuotta sitten…

Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva opiskelu -kehittämisavustukset korkeakouluille
Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva opiskelu -kehittämisavustukset korkeakouluille lukuvuodelle 2025–2026. Avustukset haetaan opetus- ja kulttuuriministeriöstä.