Kategoria: Artikkelit

Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemistä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa ja ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa -tiedonkeruista käy ilmi, että toisen asteen opiskelijoiden osallisuus on vahvistunut. 

Miehet hyödyntävät oppilaitoksen tarjoamia liikuntavälineitä ja -tiloja naisia huomattavasti enemmän. Miehet myös kokevat voivansa vaikuttaa opiskelupäivän aikaisen liikkumisen suunnitteluun ja toteutukseen naisia paremmin. Oppitunneilla liikkumista hyödynnetään harvoin oppimisen tukena. Opiskelijoiden kokemuksia opiskelupäivän aikaisesta liikkumisesta selvitettiin Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksessa.

Liikkuminen ja luontoympäristö edistävät ja hoitavat tutkitusti mielen hyvinvointia. Luontoliikkuminen ja sen yhdistäminen vaikuttaviin psykologisiin taitoihin tarjoaa uudenlaisen keinon mielenterveyden edistämiseen. MieliLiike-hankkeessa kehitetään ja tutkitaan mallia, jossa yhdistyvät matalan kynnyksen luonnossa liikkuminen sekä käyttäytymisen muutosta ja psyykkistä hyvinvointia tukeva hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) -menetelmä.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat käyttäneet Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva opiskelu -kehittämisavustuksia monipuolisesti kehittämään aktiivisempaa toimintakulttuuria. Avustuksia myönnettiin 728 000 euroa 17 korkeakoululle lukuvuodelle 2024–2025.

Henkilöstön hyvinvointi ja työssä jaksaminen oppilaitoksissa on arvo sinällään. Lähes kolmannes henkilöstöstä toisen asteen oppilaitoksissa arvioi työkykynsä heikentyneeksi. Osuus on kasvanut neljä vuotta sitten kerättyyn aineistoon verrattuna. Voisiko liikunnallisia keinoja hyödyntää enemmän työhyvinvoinnin edistämisessä?

Toisen asteen henkilöstöllä voi olla merkittävä rooli palveluketjussa, jossa vähän liikkuvia lapsia ja nuoria ohjataan liikuntapalveluiden pariin. Henkilöstö kokee liikkumisen puheeksi ottamisen pääsääntöisesti luontevaksi, mutta kunnallista ohjausta ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä kaivataan toiminnan tueksi ja kehittämiseksi.

Naantali valittiin Liikkuva kunta -toimintaan vuodeksi 2024. Tämän myötä kunnassa on lisätty liikkumista yhteistyössä Liikkuvat-kokonaisuuden kanssa. Vuoden työskentelyn aikana Naantalissa kehitettiin perheliikuntaa, koulu-PT-toimintaa sekä Kunnossa kassulle -mallia. Lisäksi käynnistettiin Leiki ja liiku -toimintaa varhaiskasvatusikäisille.

Toisen asteen oppilaitosten henkilöstö kokee opiskelupäivän aktivoinnin sekä paikallaanolon määrän vähentämisen opetuksessa tarpeelliseksi. Kolme neljästä on huolissaan opiskelijoiden nykyisestä opiskelukyvystä ja myös opiskelijoiden tulevasta työkyvystä.

Liikkumisen lisääminen oppitunneille tauottaa paikallaanoloa, optimoi opiskelijoiden vireystilaa, motivoi ja auttaa keskittymään. Liikkumista voidaan lisätä oppitunneille monin tavoin. Jamk Arena kirjoituksessa keskitytään muiden oppiaineiden kuin liikunnan oppitunteihin. 

Unelmien liikuntapäivä rakentuu omille ideoille, kokeiluille ja yhdessä tekemiselle yli raja-aitojen. Se on kaikenlaisen liikkumisen pop up -päivä, johon kuka tahansa voi osallistua ja järjestää tapahtumia.

Liikkuva opiskelu -toiminnan perusajatuksena on tarjota opiskelijoille yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua toimintaan aktiivisena toimijana ja että toiminta on saavutettavaa erilaisille opiskelijoille. Liikkumisen intersektionaalisuuskiekko sekä Saavutettavuuden nelikenttä ovat työkaluja yhdenvertaisuuden sekä tasa-arvon edistämiseen.

Opiskeluhuollon toimijoiden työpanos toisen asteen opiskelijoiden liikkumisen edistämisessä on vaihtelevaa, vaikka osaamista ja tahtotilaa löytyy. Positiivinen asenne, johdon tuki ja sujuva viestintä ovat edellytyksiä oppilaitoksen ja opiskeluhuollon yhteistyölle ja liikkumisen edistämiselle yhteisöllisessä opiskeluhuollossa. Tämä käy ilmi Laura Saarelan YAMK-opinnäytetyössä, jonka tavoitteena oli kuvata liikkumisen edistämisen edesauttavia ja estäviä tekijöitä yhteisöllisessä opiskeluhuollossa opiskeluhuollon toimijoiden kokemusten kautta.