Miksi liikkuminen on tärkeää oppimiselle?

Liikkumisen vaikutus oppimiseen näyttäisi olevan monen tekijän summa. Liikunnan vaikutukset tiedolliseen toimintaan, aivojen rakenteeseen ja toimintaan, motoriseen kehitykseen, vuorovaikutukseen, itsetuntoon ja kouluviihtyvyyteen voivat olla mahdollisia liikunnan ja oppimisen välistä yhteyttä selittäviä tekijöitä.

Liikkuminen terävöittää ajattelua

Suomalaisissa tutkimuksissa reippaan liikunnan määrän ja hyvien motoristen taitojen on havaittu olevan yhteydessä parempaan tarkkaavaisuuteen ja parempaan päättelykykyyn. Nämä tutkimustulokset tukevat kansainvälisiä tuloksia, joissa liikunnan on havaittu edistävän tiedollista toimintaa, erityisesti toiminnanohjausta, joka on olennaisessa roolissa päätöksen teossa, ongelmanratkaisussa ja uuden oppimisessa.

Tarkkaavaisuudella tarkoitetaan kykyä poimia aistitiedon runsaudesta sen hetkisen toiminnan kannalta oleellisin tieto. Tarkkaavaisuus on kykyä kohdistaa huomiota tiettyyn asiaan, esimerkiksi opetukseen koulussa.

Toiminnanohjauksella tarkoitetaan tiedonkäsittelyn koordinointia ja kontrollointia. Toiminnanohjaus säätelee muita inhimillisen toiminnan kannalta olennaisia tiedollisia toimintoja, kuten muistia, tarkkaavaisuutta ja ajattelua. Toiminnanohjaus muodostuu useammasta toiminnasta, keskeisiä toimintoja ovat inhibitio (tarkkaavuuden ja reaktioiden kontrolli), työmuisti (parhaillaan käytettävän tiedon muisti) ja kognitiivinen joustavuus (sopeutuminen vaihteleviin tilanteiseen/ kykyä siirtyä toiminnasta toiseen nopeasti). Nämä toiminnot muodostavat pohjan korkeamman tason ajattelulle, kuten päättelylle, ongelmanratkaisulle ja suunnittelulle.

Liikkuva keho  – tehokkaat aivot

Lisäksi liikunnan on havaittu vaikuttavan aivojen terveyteen ja toimintakykyyn samalla tavalla kuin koko muun kehon terveyteen ja toimintakykyyn.

Muutokset aivojen aineenvaihdunnassa. Liikkuminen lisää aivojen verenkiertoa, parantaa hapensaantia ja lisää välittäjäaineiden ja aivoperäisen hermokasvutekijän määrää.

Muutokset aivojen rakenteessa. Hyvä kestävyyskunto on yhdistetty aivojen rakenteiden kehittymiseen, kuten suurempaan hippokampuksen (muistamisen ja uuden oppimisen keskus) sekä tyvitumakkeiden etuosien (tärkeitä aivoalueita toiminnanohjaukselle) tilavuuteen lapsilla.

Muutokset aivojen toiminnassa. Liikunnan on havaittu lisäävän myös aivosolujen ja rakenteiden välisiä yhteyksiä, tihentävän olemassa olevia hermoverkkoja ja lisäävän aivojen sähköistä aktiivisuutta.

Nämä aivojen terveydessä ja toimintakyvyssä havaitut muutokset saattavat selittää liikunnan ja oppimisen yhteyttä.

Motoriikkaa ja tiedollista toimintaa

Monipuolinen liikkuminen tukee neuromotorista kehitystä ja motoristen taitojen oppimista, ja mahdollisesti sitä kautta kognitiivista toimintaa, sillä motoriset ja kognitiiviset taidot kehittyvät rinnakkain ja samat keskushermoston mekanismit vastaavat niiden ohjauksesta.

Liikkuminen tarjoaa sosiaalisia tilanteita

Liikunta tarjoaa myös sosiaalisia tilanteita ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, jotka tukevat vertaissuhteiden syntyä. Tällaiset vertaissuhteet edistävät oppilaan jaksamista, kouluun kiinnittymistä ja koulumenestystä. Lisäksi liikkumisen on havaittu nostavan itsetuntoa, lisäävän kouluviihtyvyyttä, oppitunneilla osallistumista ja työrauhaa. Nämä ovat muita mahdollisia selityksiä sille, miksi liikkuminen on hyödyllistä koulumenestykselle ja oppimiselle.

Lue lisää

Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen. Faktaa Express 1A/2018. Opetushallitus 2018.

Liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus – Lokakuu 2012. Opetushallitus 2012.

Liikunnan ja liikkumattomuuden yhteydet lasten kognitiiviseen toimintaan ja koulumenestykseen. Syväoja 2014. Psykologian väitöskirja.

Diaesitys Liikunnan merkityksestä oppimiselle Slideshare-palvelussa

Diaesitys Koulupäivän aikaisen liikunnan merkityksestä oppimiselle Slideshare-palvelussa