Oppilaitoksen koko ei ratkaise toimiiko Liikkuva opiskelu

Lieksassa koko lukio lähtee luokkaretkelle. Keväällä abit ovat jo kevätlaitumillaan, joten käytännössä se tarkoittaa kahta ensimmäistä vuosikurssia. Retkeilyssä hyödynnetään oman kunnan mahtavia maisemia ja paikallisia palveluita. Ensimmäinen Liikkuva opiskelu -hankkeen puitteissa tehty retki keväällä 2018 suuntautui Kolille ja keväällä 2019 mentiin kuuntelemaan Ruunaan koskien kuohuja.

Kahden päivän Kolin-reissulle suunniteltiin erilaisiin pajoihin perustuva ohjelma. Oppilaat saivat valita kaksi pajaa, yhden kummallekin päivälle. Menuun kuuluivat retkeily ja erätaidot, taide, luonto- ja ympäristö, extreme, mediapaja sekä kestävä kehitys ja kielet.

Lukio majoittui vanhalle koululle, jossa tarjotaan nykyisin majoituspalveluja. Iltaohjelmassa oli esimerkiksi saunomista ja uimista. Opettajien lisäksi oppilaat osallistuivat menujen suunnitteluun ja iltaohjelmien ideoimiseen.

– Näin kaikki osallistettiin. Sellaisia kommentteja ei tullut lainkaan, että ei kiinnosta tai että ei halua lähteä mukaan, liikunnan ja terveystiedon lehtori Pirjo Rämänen iloitsee.

– Monet nuoret eivät muuten pääse nauttimaan tietyistä luontoelementeistä tai nuotion ääreen. Tätä toimintaa tullaan todennäköisesti jatkamaan hankerahoituksen jälkeenkin.

Suosituin Kolin menuun pajoista oli extreme – mm. suunnistusta, maastopyöräilyä, melontaa, geokätköilyä ja uimapatjoilla liikkumista – johon kaikki olisivat halunneet, mutta se ei ollut mahdollista. Siksi Ruunaalla kaikki osallistuivat kuuteen lyhyempään pajaan. Keväällä 2020 lukio suunnistaa taas Kolille.

Toimintaluokka aktivoi myös keskustelua

Rämänen kertoo huomanneensa, että hankkeeseen liittyvät välinehankinnat ovat samanlaisia monessa muussakin Itä-Suomen lukiossa kuin heillä: välinevuokraamoista löytyy frisbeekiekkoja, lumikenkiä ja polkupyöriä.

Pyöriä voidaan hyödyntää myös opetuksessa. Käytössä on myös jumppapalloja ja sykesensoreita. Kuntosalia saa käyttää vapaasti ja uimahallia kerran viikossa opiskelupäivän aikana. Luokissa on telineitä ja seisomapöytiä.

– Alku oli vähän nihkeää, kun ei esimerkiksi uskallettu mennä sinne seisomapöydän luo, mutta se on saanut hyvän vastaanoton pikkuhiljaa. Kaupunki on hankkinut myös taukoliikuntaohjelman ja oppilaat jo muistuttavat minua, että ”hei, nyt on mennyt 20 minuuttia”, Rämänen myhäilee.

Toimintaluokka on rakennettu yhdessä yläkoulun kanssa, jonne on lukiolta matkaa noin 300 metriä. Luokassa on säkkituolien, istumaryhmien ja seisomapöytien lisäksi kuntopyörä, renkaat ja puolapuut.

–  Oppilaat kysyivät minulta, että huomaanko että toimintaluokassa keskustellaan tavallista enemmän ja ollaan aktiivisempia, Pirjo Rämänen kertoo.

Asiat, jotka toimivat pienessä lukiossa, eivät välttämättä onnistu samalla tavalla isommassa koulussa. Liikunnan ja terveystiedon sekä psykologian lehtori Susanna Poutamo Jyväskylän Lyseon lukiosta sanoo, että isossa koulussa on erityisen tärkeää, että toiminnallisuuteen on mahdollisuus kaikissa luokissa. Oppilaat seilaavat paikasta toiseen ryhmäkokojen mukaan.

Isossa koulussa ei myöskään voi pitää tiloja avoinna vapaata käyttöä varten, koska varkauksien ja ilkivallan vaara on suuri. Salivuorot pitää jakaa sovitusti. Eikä 1 200 oppilaan yksikkö voi tietenkään lähteä koko porukalla luokkaretkelle, mutta toisaalta suuri yksikkö voi antaa sellaista pelivaraa, jota pienemmästä koulusta ei välttämättä löydy.

Hyvät toimintatavat kannattaa panna jakoon

Itse asiassa Jyväskylässä ja Jämsässä on päätetty hyödyntää koko koulutuskuntayhtymä Gradian yhteistä voimaa Liikkuva opiskelu -hankkeen eteenpäin viemisessä. Vuonna 2020 mukana lienevät kaikki yhtymän yksiköt, jolloin opiskelijoita on hankkeessa 23 000 ja henkilöstöä 1 100. Lukioista ja ammatilliselta puolelta on hanketyössä ollut yhteensä 15 opettajaa.

– Olemme päässeet jakamaan kokemuksia, ja vuoropuhelu on tuonut mukanaan hyviä oivalluksia. Tällaiselle ei ole ollut arjessa aikaisemmin aikaa eikä paikkaa, sanoo Jyväskylän Lyseon lukion liikunnan ja terveystiedon tuntiopettaja Ilari Korhonen.

Jotta hyvät toimintatavat menisivät jakoon ja jotta vältyttäisiin päällekkäiseltä kehitystyötä, Gradiassa otetaan lukuvuoden 2019–20 aikana käyttöön kaikkien kampuksien yhteinen sähköinen alusta. Pilvipalvelu on ideapankki, johon jokainen henkilökunnan edustaja voi päivittää oman ideansa tai laittaa linkin mielenkiintoiseen aineistoon.

Pilvessä voi olla sekä yleisiä vinkkejä aktiivisempaan ja liikunnallisempaan opiskeluun että sivuja aineryhmittäin. Alustan kautta on mahdollista jakaa myös opiskelijoille kursseihin liittyvää materiaalia.

Erityistä huomiota kaipaavat pieneen ryhmään

Suuresta porukasta on helpompi koota myös erityistä huomiota kaipaavia ryhmiä. Poutamolla on rohkaisevia kokemuksia siitä, kuinka psyykkisiä tai sosiaalisia paineita kokevat nuoret rohkaistuvat pienemmässä ryhmissä suorittamaan pakollisia liikunnan kursseja.

Lyseon lukiossakin on satsattu monenlaisiin liikunnallista aktiivisuutta edistäviin välineisiin ja kalusteisiin. Koulun ”Aulatorilla” järjestetään erilaisia tapahtumia liikuntatutorien ja yliopiston liikunnanopettajaopiskelijoiden vetäminä, vaikkapa tanssia tai sirkusta, ja tapahtumat ovat saavuttaneet suuren suosion.

– Hiljaiseen huoneeseen ei viedä tietokoneita eikä kännyköitä, vaan siellä on makuujuttuja, tyynyjä ja huopia. Sinne voi mennä hyppytunneilla tai koulun jälkeen rauhoittumaan, ja siellä on järjestetty ohjattua rentoutusta eri tavoin sekä opiskelijoille että henkilökunnalle, Poutamo kertoo.

– Käytävillä olevilla välineillä kuten pingis- ja futispöydillä on loppujen lopuksi kaikista suurin vaikutus koko yhteisön ilmeeseen, kun pöytien ympärillä pelataan ja nauretaan, Korhonen kuvailee.

Molemmat muistuttavat, että sekä opiskelijoita että henkilökuntaa pitää kannustaa liikunnallisempaan koulutyöhön. Hankkeen onnistumista on myös tutkittu Lyseon lukiossa. Opiskelijoiden teemahaastattelujen perusteella voidaan jo ennen tarkempaa analyysia todeta, että uskalluksen puute on yksin keskeinen mukaan lähdön este. Toinen on tiedottamisen puutteet, mihin on vastattu someviestintää tehostamalla.

Toimintakulttuurin muutos vie aikansa eikä ainakaan iso laiva käänny nopeasti, mutta tuulet puhaltavat oikeasta suunnasta. Rehtori ilmoittaa nyt kehityskeskustelukutsussa, että keskustelu voidaan käydä ulkona liikkuen. Korhonen kertoo pitäneensä opon kanssa parhaan palaverin – punttisalilla.

Tsemppaus armeijaa varten innostaa

Liikuntatutoreilla on merkittävä rooli. Monet ovat toimineet jo ala- ja yläkoulujen liikkavakseina ja vertaisina he tietävät parhaiten mitä opiskelijoiden päässä liikkuu. Tutortoimintaan liittyen voi suorittaa jopa kolme kurssia. Tässäkin tarvittiin kannustusta: aluksi toimintaan piti houkutella, nyt halukkaita on enemmän kuin kursseille mahtuu.

Yksi kurssin tuottava Liikkuva opiskelu -hankkeeseen liittyvä opintokokonaisuus on myös Inttikuntoon-kurssi, jota kokeiltiin kevätlukukaudella 2019 yhteistyössä Tikkakosken Ilmasotakoulun kanssa ja jolle toivotaan myös jatkoa. Se oli tarkoitettu sekä niille, jotka suunnittelevat sotilasuraa tai haluavat erikoisjoukkoihin ja toisaalta niille, joita armeija pelottaa heikon psyykkisen tai fyysisen kunnon vuoksi. Kurssille ilmoittautui 18 opiskelijaa ja 12 suoritti sen loppuun.

– Opiskelijat kokivat erittäin tärkeäksi, että puolustusvoimat osoitti oikeasti kiinnostusta. Esimerkiksi kantahenkilökunnan edustaja järjesti puolustusvoimien kuntotestit. Kurssipalautteen perusteella inttimörköä saatiin pienennettyä, Ilari Korhonen kertoo.

– Työtä tehtiin moniammatillisesti. Terveydenhoitajat olivat ratkaisevassa roolissa. He esimerkiksi lähettivät henkilökohtaisia kutsuja niille opiskelijoille, jotka eivät päässeet sillä hetkellä kutsuntatarkastuksista läpi, tai jos heillä oli jotain muita fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia ongelmia, joiden vuoksi armeijassa ainakaan alku ei olisi helppo. Kurssilaisia ohjasivat myös personal trainerit, Susanna Poutamo mainitsee.

Liikkuva koulu -ohjelman laajentamisesta toiselle asteelle vastaava asiantuntija Johanna Kujala kiitteli Suomen kouluja valtavista edistysaskelista. Tavoitteena on, että vuoden 2019 loppuun mennessä puolet Suomen lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista on mukana Liikkuva opiskelu -ohjelmassa.