Resursseja Liikkuva opiskelu -toimintaan tarvitaan myös jatkossa

Liikkuva opiskelu -toiminnan koordinointi toisella asteella: Koordinaattorikyselyn tuloksia keväältä 2023-raportti on nyt julkaistu.

Liikkuva opiskelu -toiminnan vakiintumista toisen asteen oppilaitoksissa edistää eniten johdon tuki, oppilaitosten myönteinen suhtautuminen Liikkuva opiskelu -toimintaan ja koordinaattorin työpanos. Toiminnan vakiintumista eniten estäviksi tekijöiksi koettiin puolestaan henkilöstön sitoutumisen vaihtelevuus, rahoituksen päättyminen, asenteet ja henkilösidonnaisuus. Toimintakulttuurin muutos vaatii suunnitelmallisuutta, aikaa ja jatkuvuutta oppilaitoksissa. Nämä käyvät ilmi Liikkuva opiskelu -toiminnan koordinointi toisella asteella: Koordinaattorikyselyn tuloksia keväältä 2023-raportista. Raportissa oli tavoitteena selvittää koordinaattoreiden toimenkuvaa, resursseja ja toimintaympäristöä sekä Liikkuva opiskelu -toiminnan vakiintumisen tilaa toisella asteella.

Toisen asteen Liikkuva opiskelu -koordinaattoreille toteutettiin kysely keväällä 2023. Kyselyyn vastasi 48 koordinaattoria, jotka edustivat 39 koulutuksen järjestäjää. Liikkuva opiskelu -koordinaattorit tekevät työtään erilaisilla nimikkeillä ja erilaisilla työaikaresursseilla. Yleisimpiä työtehtäviä olivat toiminnan suunnittelu, toteutuksen seuranta, liikuntavälineiden hankinta sekä tapahtumien järjestäminen. Yhteistyökumppaneina olivat useimmiten yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä kunnan liikunta- ja vapaa-aikatoimi tai sivistystoimi. Jatkossa yhteistyön toivottiin tiivistyvän erityisesti liikuntaseurojen sekä kunnan eri toimialojen kanssa. Liikkuva opiskelu -koordinaattorin työtehtävän oli vakinaistanut kuusi koulutuksen järjestäjää.

Liikkuva opiskelu -toiminnan juurtuminen edennyt hyvin

Liikkuva opiskelu -toiminnan tila toisen asteen oppilaitoksissa näyttää koordinaattoreiden arvioiden mukaan pääosin hyvältä. Suurin osa koulutuksen järjestäjistä toteutti Liikkuva opiskelu -toimintaa kaikissa toimipisteissään ja niissä toimintaa kehitti tiimi tai ryhmä. Oppilaitosten lähtökohdat toiminnan toteuttamiseksi koettiin pääosin hyviksi, mutta noin viidennes arvioi niitä kohtalaisiksi tai heikoiksi.

Toiminnan jatkumista seuraavana lukuvuonna arvioitiin hyvin myönteisesti: koulutuksen järjestäjistä neljännes arvioi toimintaa laajennettavan ja lähes puolet toiminnan jatkuvan samanlaisena. Toiminnan vakiintumista eniten edistäviksi asioiksi koettiin johdon tuki, myönteinen suhtautuminen oppilaitoksissa ja koordinaattorin työpanos. Lisäksi toiminnan kirjaaminen eri tason strategioihin ja suunnitelmiin edistää sen vakiintumista.

Toiminnan vakiintumista eniten estäviksi tekijöiksi koettiin puolestaan henkilöstön sitoutumisen vaihtelevuus, rahoituksen päättyminen, asenteet ja henkilösidonnaisuus. Valtaosa koulutuksen järjestäjistä oli kirjannut Liikkuva opiskelu -toiminnan lukuvuoden toimintasuunnitelmaan tai vuosikelloon ja paikalliseen opetussuunnitelmaan. Kirjaukset koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen strategiaan ja kunnan tai kuntayhtymän opiskeluhuoltosuunnitelmaan olivat sen sijaan harvinaisempia.

Toiminnalliseen opetukseen lisää koulutusta

Suurin osa koulutuksen järjestäjistä arvioi opiskelijoiden suhtautumista Liikkuva opiskelu -toimintaa kohtaan myönteiseksi. Valtaosa oli sitä mieltä, että opiskelijat ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, mutta toiminnan arviointiin opiskelijat osallistuivat harvemmin. Noin puolet koulutuksen järjestäjistä oli tavoittanut vähemmän liikkuvia osallistumaan toimintaan. Toiminnallisen opetuksen rooli on merkittävä opiskelupäivän aikaisen paikallaanolon vähentämisessä varsinkin lukioissa ja ammatillisten oppilaitosten teoriapainotteisimmilla osaamisaloilla. Toiminnallinen opetus ja liikkumista tukevan toimintakulttuurin edistäminen olivat suosituimpia henkilöstön koulutusaiheita. Toiminnallisen opetuksen koulutukselle koettiin myös eniten tarvetta jatkossa.

Liikkuva opiskelu -toiminnan koordinointia tehdään vaihtelevissa toimintaympäristöissä ja vaihtelevilla resursseilla, mutta tulosten perusteella toiminnan juurtuminen on edennyt hyvin. Toimintakulttuurin muutos vaatii suunnitelmallisuutta, aikaa ja jatkuvuutta ja siksi on tärkeää, että Liikkuva opiskelu -toiminnan koordinointiin löytyisi resursseja myös jatkossa.

 

Linkki raporttiin

Linkki tuloksia esittelevään diapakettiin

 

Kirjoittajat:

Katariina Kämppi & Katja Rajala, tutkijat, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

 

Kysely toteutettiin osana Liikkuva opiskelu -ohjelman seurantaa, jonka toteutuksesta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes.