Kainuun ammattiopiston puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammatilliset opettajat Mervi Manninen ja Mari Laakko-Leinonen haluavat luoda pohjan työhyvinvoinnille jo opinnoissa. Monet työparin kehittämät käytännöt ovat vakiintuneet osaksi opetustilanteita, mutta usein ideat syntyvät spontaanisti. Koska työpäivä on täynnä fyysistä aktiivisuutta, koulussa korostetaan mielen hyvinvointia.
– Päätimme ottaa tämän vuoden teemaksi hyvän olon. Hyvä olo auttaa jaksamaan opiskeluissa ja vapaa-aikana, Mervi kertoo.
– Koska työ itsessään on fyysisesti raskasta, hyvinvointia voi lisätä mielen rauhoittumisen kautta, Mari pohtii.
Työpari jakaa vinkkinsä siihen, miten tukea opiskelijoiden hyvinvointia fyysisesti raskaan työn opinnoissa.
Rauhallinen alku koulupäivälle
Rauhallisen musiikin tai luontoaiheisen äänitteen soittaminen luokassa ennen tunnin alkua luo rauhallisen tunnelman ennen oppimistilanteen alkua. Näin kiireessä paikalle saapuneet opiskelijat saavat mahdollisuuden orientoitua alkavaan oppituntiin.
– Jos koulu alkaa tasalta, laitamme varttia aikaisemmin YouTubesta soimaan rauhoittavaa musiikkia. Oppimistilanne saa rauhallisen alun, he kertovat.
Arkiaskareita etäopiskelun lomassa
Opetuspäivät ovat tiiviitä, joten työpari korostaa, että taukoja saa pitää etäpäivinäkin. Paikallaan istumisen sijasta niitä voi hyödyntää vaikkapa arkiaskareisiin.
– Muistutamme päivän aikana, että tauoilla on lupa tehdä kotitöitä, kuten valmistella illan ateriaa tai laittaa pyykit pesukoneeseen, Mari Laakko-Leinonen kertoo.
– Näin illalla jää aikaa hyvinvoinnille, liikkumiselle ja perheelle, Mervi Manninen jatkaa.
Pysähtymistä luonnossa
Mervi ja Mari hyödyntävät Kainuun metsiä ulkoilun lisäksi pysähtymiseen.
– Olemme hankkineet metsämeditaatiokortit, joiden avulla olemme ohjanneet opiskelijoille meditaatiohetkiä, Mari sanoo.
– Opiskelijat ovat joskus antaneet palautetta, että meditaatiohetki on ollut parasta tuona päivänä. Tällaisina aikoina päiviin tarvitaan katkoja, Mervi kertoo.
Opettajan oma aktiivisuus näkyville
Mervi ja Mari kannustavat opiskelijoita liikkumaan vapaa-ajalla myös epäsuorasti omalla esimerkillään.
– Olemme itse aktiivisia liikkujia, ja kun viikon alussa luokassa jutellaan viikonlopun tapahtumista, kerromme itsekin, mitä olemme tehneet hyvinvointimme hyväksi, Mervi kertoo.
– Sen sijaan että antaisimme opiskelijoille suoria vinkkejä, kerromme esimerkiksi, jos olemme löytäneet hyvän luontopolkukartan ja pitäneet siitä itse, Mari vinkkaa.
Inspiraatiota opiskelijoiden kiinnostuksenkohteista
Opiskelijoiden kuunteleminen on poikinut monia ideoita, joiden avulla Mervi ja Mari ovat kannustaneet opiskelijoita huomioimaan hyvinvointiaan itselleen mieluisalla tavalla.
– Kysymme opiskelijoilta, mitä he ovat tehneet viikonloppuna, ja painamme mieleen, mitä he kertovat harrastuksistaan. Usein ideoita löytyy juuri opiskelijoiden omasta harrastuneisuudesta, ja kannustamme heitä viemään niitä myös työyhteisöönsä, Mervi kertoo.
Luokka ilman pulpetteja
Koska Mervin ja Marin oppitunneilla ei ole välttämätöntä istua pöydän äärellä, ei luokkahuoneessa nähdä pulpetteja. Heidän kokemuksensa pöydättömyydestä ovat olleet hyviä.
– Pulpetittomuuteen totuttiin muutamassa viikossa. Yleensä istumme tiimiympyrässä tai seisomme. Kun ryhmä tulee luokkahuoneeseen, usein hakeudutaan automaattisesti istumaan. Kannustamme nousemaan seisomaan milloin tahansa päivän aikana, Mari selittää.
– Kun opiskelija tekee työtä neljä päivää viikossa seisaaltaan, kokonainen päivä istumista koulussa on äkillinen muutos, joka voi tuntua esimerkiksi selässä. Koulussakaan ei ole pakko istua, Mervi sanoo.
Mervi ja Mari ovat pitäneet tunteja myös ulkona. Aluksi innostaminen pois luokasta oli haastavaa, mutta kun siihen on totuttu, on luokkahuoneeseen ollutkin vaikeampi palata.
Ergonomiaa käytännössä
Mervi ja Mari käyvät ergonomia-aiheita läpi ensin opetuspäivänä ja sen jälkeen työpaikalla ohjaustilanteessa käytännössä. Silloin he keskustelevat yhdessä opiskelijan kanssa, huomaako hän itse eron työasentojen välillä tai työvälineen säädöissä.
– Suorat kiellot voisivat saada opiskelijan menemään lukkoon, joten tuomme ideoita arjen ja käytännön työn kautta, Mari toteaa.
Koulun välineet hyötykäyttöön
Kainuun ammattiopiston rakennusala on mukana Liikkuva opiskelu -ohjelmassa. Opiskelijat voivat hyödyntää kouluun hankittuja välineitä, kuten pingispöytiä, leuanvetotankoja, tasapainolautoja, jumppapalloja, kahvakuulia ja nyrkkeilysäkkejä. Ulkoliikuntaa varten on hankittu kaukalo ja koripallokorit.
– Koulussamme on liikuntavälitunteja, joiden aikana liikuntasali ja kuntosali ovat auki ja liikunnanopettaja on paikalla ohjaamassa oppilaita, Mari sanoo.
Rakennusalan ryhmä osallistuu aktiivisesti liikkuvan koulun toimintaan. Ulkoilupäivät ja erilaiset liikuntahaasteet ovat osa opiskelijoiden ja henkilökunnan arkea. Työpari on saanut ideoita myös Liikkuva opiskelu -sivustolta.
– Lisäksi jos lähiopetuspäivän aikana tulee väsyneempi hetki, pidämme spontaanisti taukojumpan. Olemme katsoneet etukäteen kehonhuoltovinkkejä esimerkiksi Jumppakamu-sivustolta, Mervi kertoo.
Lue lisää tarinoita
Naantalissa panostetaan laajasti Liikkuvat-toimintaan
Naantali valittiin Liikkuva kunta -toimintaan vuodeksi 2024. Tämän myötä kunnassa on lisätty liikkumista yhteistyössä Liikkuvat-kokonaisuuden kanssa. Vuoden työskentelyn aikana Naantalissa kehitettiin perheliikuntaa, koulu-PT-toimintaa sekä…
Haluatteko kehittyä Liikkuvaksi kunnaksi 2025?
Haemme kuntia mukaan edistämään kunnan liikunnallista elämäntapaa. Tavoitteena on löytää kunnan omat vahvuudet liikkumisen edistämisessä ja vahvistaa niiden toteutusta.
Liikkuvat-palkinto myönnettiin Liikunnan aluejärjestöille
Vuoden 2024 valtakunnallinen Liikkuvat-palkinto myönnettiin Liikunnan aluejärjestöille. Palkinnot jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestettävässä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Urheilugaalan yhteisessä Liikunnan ja urheilun päivässä.