Hyvinvointia läheisistä ihmissuhteista ja liikkumisesta

Opiskelijat kertovat, että heidän hyvinvointiaan tukevat perhe, kaverit ja läheiset ihmissuhteet sekä liikunta. Nuorten elämässä perhe ja kaverit ovat hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä ja puutteet näissä elämän tärkeissä sosiaalisissa suhteissa tuovat usein ongelmia.

”…ettei joudu olla yksin ja pystyy jutella kavereitten kanssa, on hyvä välit muihin ihmisiin niin se on tosi iso osa tietenkin.”

Veeti, ammatillinen oppilaitos

Nuorten mukaan hyvinvointiin vaikuttavat myönteisesti myös terveellinen ravinto, riittävä uni, opiskelu ja tulevaisuuden suunnittelu. Yksittäisissä vastauksissa nousee esiin myös luonto ja muut harrastukset kuten yhdistystoimintaan osallistuminen. Osalla hyvinvointia puolestaan heikentää perussairaus ja terveysongelmat, ristiriidat ihmissuhteissa sekä liiallinen stressin kokemus.

Opiskelijat pohtivat haastatteluissa myös konkreettisia arjen tekoja, jotka tukivat heidän hyvinvointiaan. Pohdinnoissa korostuvat liikkuminen sekä perheen ja kavereiden kanssa vietetty aika. Arjen hyvinvointitekoja ovat esimerkiksi koiran kanssa lenkkeily ja metsässä liikkuminen tai perheen ja kavereiden kanssa puuhastelu, juttelu ja kuulumisten vaihto. Lisäksi hyvinvointia tukee konkreettisesti koulutehtävien hoitaminen, työntekeminen, terveellinen ruoka sekä toisten ihmisten auttaminen. Lukiolaisnuorten puheessa nousee esiin riittävä nukkuminen ja ruutuajan vähentäminen. Yksi lukiossa opiskelleista nuorista tuumii, että joskus paras teko hyvinvoinnin kannalta on olla tekemättä mitään.

– Nuorten hyvinvoinnin kannalta näyttää tärkeältä huomioida kokonaisuus ja siinä erityisesti läheiset ihmissuhteet ja kaikenlainen liikkuminen. Hyvinvointia voidaan kasvattaa arjen pienillä teoilla. Joskus on hyvä muistaa vain olla ja levähtää sekä kuunnella itseään ja sitä, mitä tarvitsee. Hyvinvointi ei synny suorittamalla, pohtii terveyspsykologian erikoispsykologi Anu Kangasniemi.

Liikkuva opiskelu -ohjelmassa haastateltiin toisen asteen opiskelijoita hyvinvointiin, jaksamiseen ja liikkumiseen liittyvistä teemoista. Tutkimusaineisto koostui toisen asteen opiskelijoista eli lukiolaisista ja ammatillisen oppilaitoksen nuorista (N=8). Tutkittavat olivat iältään 16–18-vuotiaita.

Lue koko tutkimusraportti materiaalipankista

Lisätietoja: Anu Kangasniemi anu.kangasniemi@likes.fi ja Katja Rajala katja.rajala@likes.fi